Opiskelukyvyn tukeminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa: opiskelijoiden näkökulmia ohjauksen avuksi

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisena Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat kokevat oman opiskelukykynsä ja millaisia opiskelukykyyn vaikuttavia tuen tarpeita opiskelijoilla on. Opinnäytetyö pohjaa YTHS:n opiskelukykymalliin, jonka avulla opiskelukyvyn eri osa-alueita selvitettiin.

Tutkimuksen menetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen kyselytutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-ohjelmalla tehtyä kyselyä.

Tuloksista selvisi, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelukykyyn vaikuttivat diagnosoitujen oppimisvaikeuksien lisäksi monet opintojen aikana syntyvät ja koetut oppimisvaikeudet. Opiskelijat kuitenkin määrittelivät opiskelukykynsä tyydyttäväksi. Suurimmaksi haasteeksi opiskelijat kokivat työn, sosiaalisen elämän ja opintojen yhdistämisen. Vaikka motivaatio oli kaikissa ikäryhmissä hyvä, opiskelu-uupumus oli yleistä ja sitä tuntevien määrä kasvoi opintojen keston mukaan. Opiskelijat kokivat myös riittämättömyyden, masennuksen ja alakulon tunteita sekä haasteita opiskeluarjesta suoriutumisessa. Suurin osa ajatteli kuitenkin opiskelevansa oikeaa alaa ja vain harva oli harkinnut opintojen keskeytystä.

Suurimmat syyt opiskelukyvyn heikkenemiselle ja opintojen viivästymiselle olivat aloittamisen vaikeus, opintojen työläys, työssäkäynti, erilaiset sairaudet tai sairastumiset, heikko motivaatio, perhesyyt, kurssien huono aikataulutus ja tehtävien ymmärtämisen vaikeus. Puutteelliset opiskelutaidot ja riittämätön tuki vaikuttivat opintojen sujumiseen noin joka kymmenennellä opiskelijalla. Kolmannes opiskelijoista kaipasi tukea opiskelukyvyn ylläpitoon. Erityisopetuksen kannalta selvisi, että Xamkin oma oppimisen tuen malli on vielä suurelle osalle tuntematon ja sen kehittämiseksi tulee tehdä lisää tutkimusta.

Opinnäytetyön tulokset auttavat Xamkin erityisopettajia suunnittelemaan oikea-aikaisia opiskelukykyä tukevia toimia. Opiskelijat saavat parempia valmiuksia opiskelukykymallin käyttöön sekä omien todettujen ja koettujen opiskeluvalmiuksien tunnistamiseen. Opiskelijoille tulee korostaa koulun omaa oppimisen tuen mallia, johon ei tarvita diagnoosia. Tuloksista hyötyvät myös opettajat kurssisuunnittelussa. Niitä voidaan hyödyntää myös muissa Suomen ammattikorkeakouluissa saavutettavuuden parantamisessa ja opiskelijaa tukevan opetuksen järjestämisessä.