Aikuisten ADHD-ryhmään osallistuneiden kokemuksia ryhmässä toteutetusta psykoedukaatiosta

Abstract

ADHD-oireet voivat heikentää aikuisen elämänlaatua. Oireiden tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen ovat keskeisiä tekijöitä elämänhallinnan ja hyvinvoinnin parantamisessa. Matalan kynnyksen ryhmämuotoisella tuella on merkittävä rooli tiedon lisäämisessä, oirearvioinnissa, vertaistuen tarjoamisessa sekä läheisten tukemisessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia ADHD-ryhmään osallistujilla oli psykoedukaatiosta. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 kymmeneltä ADHD-ryhmään osallistuneelta aikuiselta yksilöhaastatteluilla. Tutkimus tarkasteli, mitä tietoja ja keinoja osallistujat olivat saaneet ADHD:stä sekä esiin nousseita kehittämisideoita.

Tulokset osoittivat, että psykoedukaatio on hyödyllinen menetelmä ADHD-ryhmäohjauksessa. Ryhmän koettiin lisäävän ymmärrystä ADHD:n oireista ja vaikutuksista arjessa, vähentävän itsekritiikkiä ja stigmaa, vahvistavan itsetuntoa ja tukevan selviytymisstrategioiden omaksumista. Vertaistuen merkitys oli keskeinen, sillä se vahvisti elämänhallintaa ja auttoi ADHD:n haasteiden kohtaamisessa.

Tutkimus korosti monipuolisen asiantuntijatiedon merkitystä ADHD-aikuisten ja heidän läheistensä tukemisessa psykoedukatiivisessa ryhmäohjauksessa. Tulokset tarjosivat tietoa ryhmäohjausmallin kehittämiseksi, tavoitteena parantaa ryhmäohjauksen saavutettavuutta, osallistujakeskeisyyttä ja monipuolisuutta sekä yksilöllisten että yhteisöllisten tarpeiden huomioimiseksi ryhmäohjauksessa.

ADHD symptoms can impair an adult's quality of life. Recognizing symptoms and expediting access to treatment are key factors in improving life management and well-being. Low-threshold group-based support plays a significant role in increasing knowledge, assessing symptoms, providing peer support, and supporting close relatives.

The aim was to explore the experiences of participants in an ADHD group regarding psychoeducation. The data were collected in autumn 2024 through individual interviews with ten adults who had participated in the ADHD group. The study examined the knowledge and strategies participants had gained about ADHD, as well as suggestions for improvement. The results indicated that psychoeducation is a beneficial method in ADHD group guidance. The group was perceived as enhancing understanding of ADHD symptoms and their impact on daily life, reducing self-criticism and stigma, strengthening self-esteem, and supporting the adoption of coping strategies. Peer support played a crucial role, as it reinforced life management skills and helped participants navigate the challenges of ADHD.

The study highlighted the importance of diverse expert knowledge in supporting adults with ADHD and their close relatives in psychoeducational group guidance. The results of the study provided insights for developing the group guidance model, aiming to enhance its accessibility, participant-centeredness, and diversity to better address both individual and collective needs in group settings.