Asiakkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä Itäviitta-yhteisössä
Lehtinen, Iira (2025)
Lehtinen, Iira
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247496
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä ja sen ilmenemisestä Itäviitta-yhteisössä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Humanan Kallio Oy:n Itäviitta-yhteisö, joka on tuetun asumisen yksikkö 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Yhteisöllisyys ja yhteisölliset menetelmät ovat osa tukiasumista Itäviitassa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tuloksia ja tietoa, joita voitaisiin käyttää yhteisöllisyyden edistämisessä ja tätä tukevien käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämisessä Itäviitassa asiakasosallisuus huomioiden. Työn tavoitteena oli tutkia, millainen merkitys yhteisöllisyydellä on asiakkaille, miten yhteisöllisyys ilmenee Itäviitta-yhteisössä tällä hetkellä ja millaisia toiveita asiakkailla on yhteisöllisyyden kehittämiselle. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja tutkimusta varten haastateltiin neljää Itäviitta-yhteisössä tällöin asunutta nuorta aikuista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että Itäviitta-yhteisön asiakkaille yhteisöllisyys merkitsi hyvinvoivaa yhteisöä ja sosiaalisia suhteita. Osa asiakkaista koki yhteisöllisyyden Itäviitta-yhteisössä hyvänä ja osa huonompana. Yhteisöllisyyttä vahvistavia tekijöitä yhteisössä olivat tulosten mukaan yhteinen tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa asioihin, se, että toisia autetaan tarpeen mukaan, ja yhteiset digitaaliset ja fyysiset tilat. Yhteisöllisyyttä heikentäviä tekijöitä taas todettiin olevan sitoutumattomuus yhteisöön, osallistumisen haasteet sekä suhdeverkoston haasteet. Asiakkaiden toiveet yhteisöllisyyden kehittämiselle olivat, että osallistujia ja henkilökuntaa olisi tarpeeksi toiminnan toteutumiseksi, ja että yhteinen toiminta olisi monipuolista, ilmaista ja kaikille mieleistä. Asiakkailla oli erilaisia ideoita yhteiseksi tekemiseksi. Osa toivoi tapaamisia olevan useammin, mutta pääosin niitä koettiin olevan jo sopivasti viikoittaisissa yhteisökokouksissa ja kuukausittaisissa yhteisömenoissa.
Tutkimuksista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää yhteisöllisen tuetun asumisen toiminnan kehittämisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Asiakkaita kuulemalla voidaan palvelua kehittää paremmin heidän tarpeitansa vastaavaksi ja hyvinvointia tukevaksi. Yhteisöllisyys ja asiakkaiden osallistaminen toiminnan kehittämiseen edistävät myös osallisuutta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tuloksia ja tietoa, joita voitaisiin käyttää yhteisöllisyyden edistämisessä ja tätä tukevien käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämisessä Itäviitassa asiakasosallisuus huomioiden. Työn tavoitteena oli tutkia, millainen merkitys yhteisöllisyydellä on asiakkaille, miten yhteisöllisyys ilmenee Itäviitta-yhteisössä tällä hetkellä ja millaisia toiveita asiakkailla on yhteisöllisyyden kehittämiselle. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja tutkimusta varten haastateltiin neljää Itäviitta-yhteisössä tällöin asunutta nuorta aikuista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että Itäviitta-yhteisön asiakkaille yhteisöllisyys merkitsi hyvinvoivaa yhteisöä ja sosiaalisia suhteita. Osa asiakkaista koki yhteisöllisyyden Itäviitta-yhteisössä hyvänä ja osa huonompana. Yhteisöllisyyttä vahvistavia tekijöitä yhteisössä olivat tulosten mukaan yhteinen tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa asioihin, se, että toisia autetaan tarpeen mukaan, ja yhteiset digitaaliset ja fyysiset tilat. Yhteisöllisyyttä heikentäviä tekijöitä taas todettiin olevan sitoutumattomuus yhteisöön, osallistumisen haasteet sekä suhdeverkoston haasteet. Asiakkaiden toiveet yhteisöllisyyden kehittämiselle olivat, että osallistujia ja henkilökuntaa olisi tarpeeksi toiminnan toteutumiseksi, ja että yhteinen toiminta olisi monipuolista, ilmaista ja kaikille mieleistä. Asiakkailla oli erilaisia ideoita yhteiseksi tekemiseksi. Osa toivoi tapaamisia olevan useammin, mutta pääosin niitä koettiin olevan jo sopivasti viikoittaisissa yhteisökokouksissa ja kuukausittaisissa yhteisömenoissa.
Tutkimuksista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää yhteisöllisen tuetun asumisen toiminnan kehittämisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Asiakkaita kuulemalla voidaan palvelua kehittää paremmin heidän tarpeitansa vastaavaksi ja hyvinvointia tukevaksi. Yhteisöllisyys ja asiakkaiden osallistaminen toiminnan kehittämiseen edistävät myös osallisuutta.