Kokemuksia varhaisen tuen mallista Semma Oy:ssä

Abstract

Varhaisen tuen malli on ollut työelämässä tunnettu ja käytetty johtamisen apuväline jo parin viime vuosikymmenen ajan. Varhaisen tuen malliin pohjautuvat henkilöstöjohtamisen työkalut ovat vakiinnuttaneet asemansa erityisesti isojen organisaatioiden henkilöstöhallinnossa. Malli on käytössä myös julkisen sektorin toimijoilla hoiva-aloilla sekä koulu- ja opiskelijamaailmassa. Tämän opinnäytetyön keskeinen tehtävä oli tutkia mallin tunnettuutta palvelualan yrityksen näkökulmasta. Miten ja mistä malli tunnetaan ja onko sen asema vakiintunut osaksi toimitapaa myös pienemmissä yrityksissä. Aiheen tutkimisen kohdeyritykseksi löytyi Semma Oy, joka oli tutkimisen kohteeksi sopivan kokoinen palvelualan yritys. Yrityksessä myös koettiin aiheen tutkiminen tärkeäksi ja omaa toimintaansa kehittäväksi. Semma Oy:n toiminta on laaja-alaista ravitsemuspalveluihin keskittyvää palvelualan liiketoimintaa, jossa henkilöstön määrä on jo keskisuuren yrityksen kokoluokkaa. Yrityksellä nähtiin olevan myös selkeät arvot, joiden tavoitteena on vastuullinen ja kestävä liiketoiminnan muoto ja sen kehittäminen. Tutkimuksessa pääpaino oli empiirisessä tutkimuksessa, joka painottuu kohdeyrityksen ja tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden omiin kokemuksiin ja havaintoihin aiheesta. Tutkimuksen taustalla perehdyttiin laajasti aihealueen kirjallisuuteen, työsuojelun, työhyvinvoinnin kehittymiseen ja eri työelämän toimijoiden työhyvinvoinnin tutkimuksiin sekä aihetta koskettavaan lainsäädäntöön. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen menetelminä teemahaastatteluja sekä Webropol-kyselyä. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että henkilöstö tunnistaa varhaisen tuen mallin yleisellä tasolla. Yrityksen oma versio Hyvä puhe auttaa -malli oli kuitenkin henkilöstölle hieman heikommin tunnettu. Esihenkilöiden haastatteluissa malli oli tunnettu ja sen pohjalta varhaisen tuen prosessia on käytännössä hoidettu ja toteutettu onnistuneesti. Esihenkilötasolla kehittämistarvetta tunnistettiin lähinnä mallin tarkemman ohjeistuksen osalta ja tuen lisäämisestä esihenkilöille. Esihenkilöt kokivat tarvetta myös lisäkoulutukselle varhaisen tuen keskustelujen pitämiseen. Mallia käytettäessä selkeä ohjeistuksen laatiminen erilaisten tilanteiden hoitamiseen helpottaisi käyttöä ja madaltaisi myös mallin käyttöönottoa. Yhtenä kehittämisehdotuksena tunnettuuden parantamiseen nousi myös perehdytyksen hyödyntäminen. Johtopäätöksenä tutkimukselle nähtiin, että mallin tekeminen näkyvämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi voisi erityisesti auttaa siitä saatavien hyötyjen lisäämisessä.