Verikokeiden merkitys ja virhelähteet non-iskeemisessä nyrkistyskokeessa : perehdytysmateriaali
Janhonen, Veera; Manninen, Annika (2025)
Janhonen, Veera
Manninen, Annika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247605
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella verikokeiden merkitystä kokeen aikana, sekä analysoida mahdollisia virhelähteitä, jotka voivat vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Työ keskittyi tutkimuksen verikokeiden merkitykseen testin aikana ja virhelähteisiin, jotka vaikuttavat tutkimustulosten luotettavuuteen.
Työssä käsiteltiin non-iskeemisen nyrkistyskokeen teoreettista taustaa, sekä verikokeiden merkitystä tulosten tulkinnassa. Erityisesti työssä kiinnitettiin huomiota verinäytteiden oikeaoppiseen ottamiseen, potilaaseen liittyviin tekijöihin, sekä analyysien tarkkuuteen, jotka voivat vaikuttaa tulosten oikeellisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka aloitettiin keväällä 2024. Opinnäytetyön aihe saatiin kliiniseltä fysiologialta. Aineiston keruu tapahtui hyödyntämällä tutkimusartikkeleita, kirjoja ja asiantuntijahaastatteluja. Aineiston löytäminen työhön oli ajoittain haastavaa, sillä tutkimus on harvinainen. Perehdytysmateriaalin luomisessa on huomioitava, että tieto on luotettavaa ja ajan tasalla.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus tehtiin Powerpoint-muotoon kliinisen fysiologian toiveesta. Powerpoint-materiaali toimitettiin toimeksiantajalle sähköisessä muodossa. Ajatuksena oli, että toimeksiantaja voisi päivittää ja kehittää perehdytysmateriaalia tarpeen mukaan. Perehdytysmateriaali sisältää käytännön ohjeita näytteenoton tueksi, sekä huomioita mahdollisten virhelähteiden ehkäisemiseksi.
Työssä käsiteltiin non-iskeemisen nyrkistyskokeen teoreettista taustaa, sekä verikokeiden merkitystä tulosten tulkinnassa. Erityisesti työssä kiinnitettiin huomiota verinäytteiden oikeaoppiseen ottamiseen, potilaaseen liittyviin tekijöihin, sekä analyysien tarkkuuteen, jotka voivat vaikuttaa tulosten oikeellisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka aloitettiin keväällä 2024. Opinnäytetyön aihe saatiin kliiniseltä fysiologialta. Aineiston keruu tapahtui hyödyntämällä tutkimusartikkeleita, kirjoja ja asiantuntijahaastatteluja. Aineiston löytäminen työhön oli ajoittain haastavaa, sillä tutkimus on harvinainen. Perehdytysmateriaalin luomisessa on huomioitava, että tieto on luotettavaa ja ajan tasalla.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus tehtiin Powerpoint-muotoon kliinisen fysiologian toiveesta. Powerpoint-materiaali toimitettiin toimeksiantajalle sähköisessä muodossa. Ajatuksena oli, että toimeksiantaja voisi päivittää ja kehittää perehdytysmateriaalia tarpeen mukaan. Perehdytysmateriaali sisältää käytännön ohjeita näytteenoton tueksi, sekä huomioita mahdollisten virhelähteiden ehkäisemiseksi.