Lapsen astman vaikutus perheen elämään : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Pirhonen, Jenni; Volanen, Jenni (2025)
Pirhonen, Jenni
Volanen, Jenni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504257610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504257610
Tiivistelmä
Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus, joka alkaa tyypillisesti leikki- tai kouluiässä. Lapsen astmadiagnoosin saaminen ja astman hallinta vaativat perheiltä paljon aikaa ja vaivannäköä. Vanhemmat ovat vastuussa astman hoitotasapainosta, minkä vuoksi heidän on tärkeää ymmärtää sairauden hoitoperiaatteet, tunnistaa oireet ajoissa ja varmistaa lääkityksen säännöllinen käyttö. Vanhempien vastuurooli astman hallinnassa tuo monenlaisia haasteita arkeen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää perheiden omia kokemuksia siitä, kuinka lapsen astma vaikuttaa perheen elämään. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ymmärrystä lapsen astman vaikutuksesta perheen elämässä, sekä auttaa kehittämään lapsen ja perheen hyvinvointia tukevia hoitokäytäntöjä. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä kokemuksia perheillä on lapsen astmaan sairastumisesta?
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että lasten astma vaikuttaa merkittävästi koko perheen elämään. Diagnoosiprosessi koettiin usein raskaaksi ja viivästykset turhauttaviksi, mutta diagnoosi toi helpotuksen epätietoisuuteen ja mahdollisti asianmukaisen hoidon. Monille vanhemmille astmatiedon puute aiheutti stressiä ja vaikeutti sairauden ymmärtämistä ja hallintaa. Perheet pyrkivät hallitsemaan astmaa monin tavoin, kuten muuttamalla kodin ympäristöä ja välttämällä astmalle altistavia tekijöitä. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja kokeiltiin, ja lääkityksen käyttöön liittyi epävarmuutta. Vanhemmat kantoivat suuren vastuun lapsensa astman hoidosta, mikä vaikutti heidän jaksamiseensa. Astma toi perheille käytännön haasteita, kuten taloudellisia kustannuksia ja arjen rajoituksia. Se vaikutti myös vanhempien jaksamiseen, lasten sosiaalisiin suhteisiin ja perhedynamiikkaan. Emotionaalisesti astma herätti huolta ja pelkoa, mutta onnistunut hoito toi helpotusta. Perheiden jaksamista tukivat perheen sisäinen tuki ja vertaistuki.
Astmalasten perheet tarvitsevat kattavampaa tietoa, parempaa tukea lääkityksen hallintaan sekä vahvempia tukimuotoja, jotta astman aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää. Varhainen diagnosointi, yksilöllinen ohjaus ja vertaistuki voivat parantaa perheiden hyvinvointia ja helpottaa arjen hallintaa. Kehittämällä näitä osa-alueita voidaan edistää sekä lasten että vanhempien jaksamista ja parantaa astman hoidon onnistumista pitkällä aikavälillä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää perheiden omia kokemuksia siitä, kuinka lapsen astma vaikuttaa perheen elämään. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ymmärrystä lapsen astman vaikutuksesta perheen elämässä, sekä auttaa kehittämään lapsen ja perheen hyvinvointia tukevia hoitokäytäntöjä. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä kokemuksia perheillä on lapsen astmaan sairastumisesta?
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että lasten astma vaikuttaa merkittävästi koko perheen elämään. Diagnoosiprosessi koettiin usein raskaaksi ja viivästykset turhauttaviksi, mutta diagnoosi toi helpotuksen epätietoisuuteen ja mahdollisti asianmukaisen hoidon. Monille vanhemmille astmatiedon puute aiheutti stressiä ja vaikeutti sairauden ymmärtämistä ja hallintaa. Perheet pyrkivät hallitsemaan astmaa monin tavoin, kuten muuttamalla kodin ympäristöä ja välttämällä astmalle altistavia tekijöitä. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja kokeiltiin, ja lääkityksen käyttöön liittyi epävarmuutta. Vanhemmat kantoivat suuren vastuun lapsensa astman hoidosta, mikä vaikutti heidän jaksamiseensa. Astma toi perheille käytännön haasteita, kuten taloudellisia kustannuksia ja arjen rajoituksia. Se vaikutti myös vanhempien jaksamiseen, lasten sosiaalisiin suhteisiin ja perhedynamiikkaan. Emotionaalisesti astma herätti huolta ja pelkoa, mutta onnistunut hoito toi helpotusta. Perheiden jaksamista tukivat perheen sisäinen tuki ja vertaistuki.
Astmalasten perheet tarvitsevat kattavampaa tietoa, parempaa tukea lääkityksen hallintaan sekä vahvempia tukimuotoja, jotta astman aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää. Varhainen diagnosointi, yksilöllinen ohjaus ja vertaistuki voivat parantaa perheiden hyvinvointia ja helpottaa arjen hallintaa. Kehittämällä näitä osa-alueita voidaan edistää sekä lasten että vanhempien jaksamista ja parantaa astman hoidon onnistumista pitkällä aikavälillä