Ajatuksia työaika-autonomian mahdollisuuksista MaRa-alalla
Korhonen, Ida (2025)
Korhonen, Ida
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504257626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504257626
Tiivistelmä
Majoitus- ja ravintola-alan vetovoima on heikentynyt viime vuosina pandemian seurauksena. Lisäksi alan työolot ovat alkaneet puhuttaa entistä enemmän etenkin nuorten keskuudessa, jotka odottavat parempaa panostusta työntekijäkokemukseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Oman hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden merkityksen kasvaminen sekä teknologian jatkuva kehitys johtavat siihen, että työ ja muu elämä tulevat yhdistymään yhä enemmän yhdeksi elämäksi, jonka hyvinvointi merkitsee paljon työtulosta mitattaessa. Juuri nyt onkin tärkeää lähteä kehittelemään uusia toimintatapoja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpottamiseksi sekä kannustaa työntekijöitä ottamaan vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan. Työaika-autonomiaa onkin menestyksekkäästi sovellettu sosiaali- ja terveysalalla jo vuosien ajan työssä jaksamisen ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen parantamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa restonomiopiskelijoiden tietämystä ja kiinnostusta työaika-autonomiaa ja autonomista työvuorosuunnittelua kohtaan, sekä heidän ajatuksiaan sen mahdollisuuksista majoitus- ja ravintola-alalla ja merkityksestä osana työhyvinvointia sekä alan vetovoimaa. Tavoitteena oli saada käsitystä työaika-autonomian ja autonomisen työvuorosuunnittelun soveltamisen mahdollisuuksista alalla tulevaisuudessa. Kohderyhmäksi rajattiin restonomiopiskelijat, koska haluttiin juuri alalle saapuneiden ja sinne vasta suuntaavien työntekijöiden näkemyksiä aiheesta.
Tietoperustassa käytiin läpi hyvien vaikutusmahdollisuuksien tutkitusti tuomia hyötyjä niin työhyvinvointiin kuin työtulokseen, sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen merkitystä osana yksilöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Lisäksi käsiteltiin jaksotyön haasteita, autonomisen työvuorosuunnittelun toteuttamista käytännössä sekä työaika-autonomian tuomia etuja ja mahdollisuuksia yleisesti sekä MaRa-alalla.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutuivat kahdessa 3–4 hengen ryhmässä marraskuussa 2024. Haastateltavat saatiin yhdeltä ammattikorkeakoulun kurssilta, ja he olivat kaikki majoitus- ja ravintola-alan restonomiopiskelijoita, joilla oli jo jotain kokemusta alan töistä.
Vastauksista näki, että osa nuorista kokee vaikutusmahdollisuudet tärkeäksi osaksi hyvinvointiaan ja työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työaika-autonomia ja autonominen työvuorosuunnittelu herättivät kiinnostusta etenkin niillä, joilla oli huonompia kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista. Huolta tulevaisuudesta oli, ja useat pohtivat muun muassa säännöllisten työaikojen ja viikonloppuvapaiden vetävän todennäköisesti muille aloille jossain vaiheessa. Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että monet nuoret toivovat selvästi parempia vaikutusmahdollisuuksia ja ennalta-arvattavuutta työaikoihinsa, ja niiden puuttuminen työntää näitä yksilöitä pois majoitus- ja ravintola-alalta. Työntekijöiden parempi osallistaminen työaikojen suunnitteluun on siis perusteltua. Tulokset antavat tukea päätöksenteossa liittyen vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja työaika-autonomian soveltamiseen alan toimipaikoissa tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa restonomiopiskelijoiden tietämystä ja kiinnostusta työaika-autonomiaa ja autonomista työvuorosuunnittelua kohtaan, sekä heidän ajatuksiaan sen mahdollisuuksista majoitus- ja ravintola-alalla ja merkityksestä osana työhyvinvointia sekä alan vetovoimaa. Tavoitteena oli saada käsitystä työaika-autonomian ja autonomisen työvuorosuunnittelun soveltamisen mahdollisuuksista alalla tulevaisuudessa. Kohderyhmäksi rajattiin restonomiopiskelijat, koska haluttiin juuri alalle saapuneiden ja sinne vasta suuntaavien työntekijöiden näkemyksiä aiheesta.
Tietoperustassa käytiin läpi hyvien vaikutusmahdollisuuksien tutkitusti tuomia hyötyjä niin työhyvinvointiin kuin työtulokseen, sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen merkitystä osana yksilöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Lisäksi käsiteltiin jaksotyön haasteita, autonomisen työvuorosuunnittelun toteuttamista käytännössä sekä työaika-autonomian tuomia etuja ja mahdollisuuksia yleisesti sekä MaRa-alalla.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutuivat kahdessa 3–4 hengen ryhmässä marraskuussa 2024. Haastateltavat saatiin yhdeltä ammattikorkeakoulun kurssilta, ja he olivat kaikki majoitus- ja ravintola-alan restonomiopiskelijoita, joilla oli jo jotain kokemusta alan töistä.
Vastauksista näki, että osa nuorista kokee vaikutusmahdollisuudet tärkeäksi osaksi hyvinvointiaan ja työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työaika-autonomia ja autonominen työvuorosuunnittelu herättivät kiinnostusta etenkin niillä, joilla oli huonompia kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista. Huolta tulevaisuudesta oli, ja useat pohtivat muun muassa säännöllisten työaikojen ja viikonloppuvapaiden vetävän todennäköisesti muille aloille jossain vaiheessa. Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että monet nuoret toivovat selvästi parempia vaikutusmahdollisuuksia ja ennalta-arvattavuutta työaikoihinsa, ja niiden puuttuminen työntää näitä yksilöitä pois majoitus- ja ravintola-alalta. Työntekijöiden parempi osallistaminen työaikojen suunnitteluun on siis perusteltua. Tulokset antavat tukea päätöksenteossa liittyen vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja työaika-autonomian soveltamiseen alan toimipaikoissa tulevaisuudessa.