Asuntoluotonantoon liittyvät riskit

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asuntoluotonantoon liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Noin kolmanneksella suomalaisista on asuntolainaa ja siksi aihe on vuodesta toiseen ajankohtainen. Asuntomarkkinoilla on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina, jotka ovat vaikuttaneet sekä rahoitusjärjestelmän että kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen. Työn keskeisiksi käsitteiksi nousi asuntolaina, asuntomarkkinat, riskienhallinta ja velkaantuminen.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimalla Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan julkaisemia makrovakausraportteja vuosilta 2020-2024. Raporttien tarkoituksena on tunnistaa rahoitusjärjestelmää uhkaavat riskit ajoissa. Tarkastelu rajattiin kappaleisiin, jotka käsittelivät asuntoluotonantoon liittyviä uhkia. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa eli narratiivista kirjallisuuskatsausta. Työn tutkimusaineiston analysointi toteutettiin hyödyntäen sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistona käytettyihin makrovakausraportteihin tutustuttiin huolellisesti ja niistä koottiin eniten huomiota saaneet riskit yhteen. Riskit kerättiin miellekartta tyylisesti yhteen tiedostoon, josta saatiin valittua merkittävimmät riskitekijät. Samalla tavalla koottiin myös asuntomarkkinoiden muutokset sekä millaisia makrovakausvälineitä riskeihin oli yhdistetty.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastaus kolmeen tutkimuskysymykseen: Mitkä olivat merkittävimmät asuntoluotonannon riskitekijät vuosina 2020–2024 ja miten ne ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia toimenpiteitä on tehty asuntoluotonantoon liittyvien riskien vähentämiseksi? Miten tutkimuksessa havaitut riskit ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoihin?

Tuloksista selviää, että merkittävimmät riskit olivat kotitalouksien velkaantuminen, tavanomaista pidemmät ja suuremmat lainat, korkojen nousu ja asuntojen hintakehitys. Kaikki tutkimuksessa havaitut riskit ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoiden kehitykseen merkittävästi ja niiden vähentämiseksi on tehty erilaisia toimenpiteitä kuten muutettu pankkien enimmäisluototussuhdetta ja määritelty enimmäispituus uusille asuntolainoille.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikki havaitut riskit kulminoituvat kotitalouksien velkaantumiseen, joka on ollut historiallisesti merkittävä tekijä aiempien finanssikriisien taustalla. Velkaantumisen hallinta on ollut keskeinen tavoite rahoitusjärjestelmän sääntelyssä ja valvonnassa. Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että rahoitusjärjestelmän sääntely ja vakaus ovat toimineet odotetusti ja Suomi on välttynyt uudelta finanssikriisiltä huolimatta merkittävistä taloudellisista ja globaaleista haasteista.