Hyvinvointiohjaajan työn merkittävyys koulun arjessa

Abstract

Muuramen kunnassa havahduttiin 2020-luvun alussa lasten ja nuorten lisääntyvään pahoinvointiin, sekä kouluissa että vapaa-ajalla. Kunnassa käynnistettiin hanke, johon haettiin rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2023 yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen ja mielenterveystyön vahvistamiseen lukiossa sekä perusopetuksessa. Hankkeen rahoituksella kouluun perustettiin hyvinvointiohjaajan työtehtävä. Opinnäytetyössä tutkitaan hyvinvointiohjaajan tekemän työn onnistumista suhteessa hankkeessa asetettuihin tavoitteisiin. Opinnäytetyössä tutkitaan, onko hyvinvoin-tiohjaajan työllä ollut merkitystä noiden tavoitteiden edistämisessä.

Opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä, kuten teemahaastattelua ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työntekijöiden haastattelut on toteutettu Teamsin välityksellä välimatkan takia sekä kestävää kehitystä huomioiden. Haastatteluihin vastasi hyvinvointiohjaajan työtehtäviä tekeviä tai tehneitä henkilöitä yhteensä kolme henkilöä. Opinnäytetyössä hyödynnetään myös valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia sekä Muuramen kunnan teettämän huoltajien asiakaskyselyn tuloksia. Kouluterveyskyselyn ja huoltajien asiakaskyselyn tulokset ilmentävät oppilaiden haasteiden yleisyyttä ja laatua Muuramen kouluissa.

Kouluterveyskyselyiden, huoltajien kyselyn ja haastatteluiden kautta tulokset puhuvat hyvinvointiohjaajien työn suunnan olevan merkityksellinen. Hyvinvointiohjaajien työ Muuramessa oli tarkasti kohdennettu hankkeessa nimettyjen haasteiden vähentämiseen. Selkeimmät muutokset olivat havaittavissa psyykkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehityksessä. Hyvinvointiohjaajien toiminta oli vahvasti myös suuntautunut näiden tavoitteiden tukemiseen.

Hyvinvointiohjaajan työnkuvaa vastaavilla sisällöillä toimii kentällä myös kou-lusosionomeja sekä koulunuorisotyöntekijöitä. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen hyvinvointiohjaajan työtehtävään, sen sisältöön ja tavoitteisiin. Haastatteluissa merkittävimpänä käytetyistä menetelmistä nousi positiivinen pedagogiikka, joka toimi hyvinvointiohjaajien lähtökohtaisena työtapana kaikissa työtehtävissä lasten ja nuorten parissa.