Koneohjausprosessi suunnittelusta lopputuotantoon
Lappalainen, Aleksi (2025)
Lappalainen, Aleksi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247514
Tiivistelmä
Uudenmaan infrapalvelut toimi toimeksiantajana kehittämistyössä, jonka tavoitteena oli laatia selkeä ja käytännönläheinen ohjeistus koneohjausmallien esiin tulleista haasteista ja niiden hyödyntämisestä työmailla. Tarkoituksena oli erityisesti tukea aloittelevia työnjohtajia koneohjaukseen liittyvissä tehtävissä. Lisäksi pyrittiin antamaan suunnittelijoille näkökulmaa työmailla esiintyviin haasteisiin, joita esiintyi erityisesti suunnitelmien siirrossa ja tulkinnassa.
Toteutus tapahtui yhdistämällä suunnitteluaineistojen tarkastelu, työmaahavainnot sekä toimeksiantajayrityksen työnjohdon kokemukset. Aineistoa analysoitiin temaattisesti, ja tarkastelu keskittyi erityisesti niihin tilanteisiin, joissa työnjohto kohtasi epäselvyyksiä mallien sisällössä tai yhteensopivuudessa järjestelmien kanssa.
Tuloksissa ilmeni, että koneohjausmallien tehokas hyödyntäminen työmailla vaati sekä teknistä tarkkuutta että ymmärrystä suunnitelma-aineiston rakenteesta ja järjestelmistä. Työnjohdon rooli osoittautui keskeiseksi erityisesti tiedonsiirron hallinnassa ja mallien tulkinnassa kenttäolosuhteissa. Esille nousi myös suunnittelun ja työnjohdon välinen yhteistyön tarve erityisesti mallien viimeistelyssä ja tarkistamisessa.
Johtopäätöksissä korostui tarve systemaattiselle perehdytykselle, toimiville tiedonsiirtokäytännöille sekä suunnittelun ja toteutuksen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiselle. Koneohjauksen onnistunut hyödyntäminen nähtiin osana laajempaa kehitystä kohti digitaalisempaa ja tehokkaampaa maanrakennusprosessia, jossa selkeä roolitus ja toimiva tiedonhallinta tukivat työmaan onnistumista kaikissa vaiheissa.
Toteutus tapahtui yhdistämällä suunnitteluaineistojen tarkastelu, työmaahavainnot sekä toimeksiantajayrityksen työnjohdon kokemukset. Aineistoa analysoitiin temaattisesti, ja tarkastelu keskittyi erityisesti niihin tilanteisiin, joissa työnjohto kohtasi epäselvyyksiä mallien sisällössä tai yhteensopivuudessa järjestelmien kanssa.
Tuloksissa ilmeni, että koneohjausmallien tehokas hyödyntäminen työmailla vaati sekä teknistä tarkkuutta että ymmärrystä suunnitelma-aineiston rakenteesta ja järjestelmistä. Työnjohdon rooli osoittautui keskeiseksi erityisesti tiedonsiirron hallinnassa ja mallien tulkinnassa kenttäolosuhteissa. Esille nousi myös suunnittelun ja työnjohdon välinen yhteistyön tarve erityisesti mallien viimeistelyssä ja tarkistamisessa.
Johtopäätöksissä korostui tarve systemaattiselle perehdytykselle, toimiville tiedonsiirtokäytännöille sekä suunnittelun ja toteutuksen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiselle. Koneohjauksen onnistunut hyödyntäminen nähtiin osana laajempaa kehitystä kohti digitaalisempaa ja tehokkaampaa maanrakennusprosessia, jossa selkeä roolitus ja toimiva tiedonhallinta tukivat työmaan onnistumista kaikissa vaiheissa.
