Vain tytöille : miksi Tampereen Tyttöjen Taloa tarvitaan?

Abstract

Sosiaali- ja terveysministeriön jakamat järjestöavustukset ovat pienentyneet, mikä on aiheuttanut uusia haasteita järjestöille, esimerkiksi oman toiminnan rahoituksessa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työn tilaajalle Tampereen Tyttöjen Talolle tietoa siitä, millaisen merkityksen talon työntekijät ja kävijät antavat Tyttöjen Talon toiminnalle ja siellä tehtävälle työlle. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena, ja siinä yhdisteltiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tilaajana oleva Tampereen Tyttöjen Talo on osa Setlementti Tampere ry:tä. Tietoperustassa käsiteltiin Tampereen Tyttöjen Taloa sekä setlementtiliikkeen arvoperustaa ja toimintaa. Lisäksi esiteltiin työn kannalta keskeiset käsitteet, jotka olivat sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys, osallisuus ja toimijuus osana sosiaalipedagogista työotetta sekä seksuaaliväkivaltatyö ja psykoedukaatio. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri aineistonkeruumenetelmää: 1) Tampereen Tyttöjen Talon työntekijöille tehtiin ryhmämuotoinen teemahaastattelu, joka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena aineistosta löydettiin kolme pääluokkaa, jotka olivat organisaatiokulttuuri, sosiaalipedagoginen työote sekä psykoedukaatio. 2) Haastattelun tulosten pohjalta luotiin kävijöille suunnattu strukturoitu lomakekysely, jonka pystyi täyttämään joko sähköisenä tai paperisena versiona. Kyselyyn saatiin 17 vastausta, ja tulokset analysoitiin ristiintaulukoinnin periaatteita mukaillen. Tutkimuksessa selvisi, että Tampereen Tyttöjen Talo koettiin turvalliseksi tilaksi, jossa työtä tehdään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä työotteella. Tyttöjen Talon nähtiin tarjoavan paikan keskustella erilaisista asioista sekä rauhoittua arjen keskellä. Tyttöjen Talon työntekijöille oli erityisen tärkeää mahdollistaa kävijöille turvallinen tila sekä henkilökohtainen kohtaaminen. Kävijät puolestaan kokivat itsetuntonsa parantuneen talolla käymisen seurauksena sekä osallisuuden kokemuksensa vahvistuneen. Tyttöjen Talolta haetaan apua monenlaisiin pulmiin, ja usea kävijä kertoi käyvänsä talolla yksilökeskusteluissa ohjaajien kanssa. Erityisen tärkeäksi koettiin työntekijöiden tarjoama konkreettinen apu sekä mahdollisuus seksuaaliväkivaltatyöntekijän tapaamiseen matalankynnyksen ympäristössä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä voitiin todeta, että Tyttöjen Talo nähdään paikkana, jonne jokainen on tervetullut omana itsenään. Se koettiin myös turvalliseksi tilaksi tutkailla ja vahvistaa omaa identiteettiä. Tyttöjen Talon tarjoamiin palveluihin oltiin tyytyväisiä, ja sen tekemä työ koettiin tärkeäksi. Tyttöjen Talo voi käyttää opinnäytetyön tuloksia perusteluna oman toimintansa tarpeellisuudelle sekä rahoituksen hakemisen tueksi.

The number of organizational grants distributed by the Ministry of Social Affairs and Health has decreased, which has posed new challenges, for example challenges in funding, for organizations. The aim of the thesis was to produce information for the Tampere Girls' House about the significance of the work and activities organized by them and the topic was examined from the perspective of Tampere Girls’ House employees and attendees. The thesis was carried out as a research-based thesis that combined both qualitative and quantitative research methods. The commissioner of the thesis was Tampere Girls' House, which is part of Setlementti Tampere. The theoretical background consisted of the values and activities of the Tampere Girls' House and the settlement movement. In addition, the key concepts of the work were presented in the theoretical background. These key concepts were gender and cultural sensitivity, participation and human agency as part of the social pedagogy, as well as work against sexual violence and psychoeducation. Two different data collection methods were used in the study. The employees of the Tampere Girls' House participated in a thematic group interview, which was analyzed with content analysis. As a result, three main categories were obtained: organizational culture, social pedagogical approach and psychoeducation. Based on the results of the interview, a structured questionnaire was created for the attendees, which could be filled in either as an electronic or paper version. The questionnaire received 17 responses, and the results were analyzed according to the principles of cross-tabulation. The study revealed that the Tampere Girls' House was perceived as a safe space where employees work with a gender- and culturally sensitive approach. The Girls' House was seen as a safe place to discuss various topics and to unwind amid everyday life. It was especially important for the employees of the Girls' House to provide a safe space and ensure personal encounters for all attendees. In turn the attendees felt that their self-esteem had improved as a result of visiting the house and that their experience of inclusion had strengthened. The attendees seek help for various problems from the Girls’ House and several of them told that they have had individual discussions with the instructors of the house. The concrete help offered by the employees and the opportunity to meet a sexual violence worker in an approachable environment were considered particularly important. The most important conclusions were that Tampere Girls’ House is a place where everyone is welcome as themselves. It was also seen as a safe space to explore and strengthen one's own identity. The attendees were satisfied with the services offered by the Girls' House and its work was considered important. The Tampere Girls' House can use the results of the thesis as a validation for the need of its operation and as a support when applying for funding.