Henkilöstönedustajan merkitys henkilöstöjohtamisessa
Väisänen, Eeva (2025)
Väisänen, Eeva
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247598
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko henkilöstönedustajasta hyötyä henkilöstöjohtamisessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen muodossa, jossa jo tehtyjen tutkimusten avulla yritetään vastata siihen, onko henkilöstönedustajasta hyötyä johtamisen näkökulmasta ja hidastaako henkilöstönedustajan mukaan ottaminen työn kehittämistä. Teoriaosuudessa käsitellään yhteistoimintalakia yrityksissä kirjallisuuden ja lakitekstin avulla. Kuntia, hyvinvointialueita ja kuntayhtymiä koskettaa eri yhteistoimintaa koskeva laki, jota ei käsitellä tässä opinnäytetyössä. Teoriassa käsitellään yhteistoimintalain eri osia, kuten muutosneuvotteluja, hallintoedustajaa ja jatkuvaa vuoropuhelua koskevia asioita. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään henkilöstönedustajan valintaan ja tiedonsaantiin sekä henkilöstöjohtamiseen liittyviä asioita.
Tutkimusaineiston keräämisessä julkisen puolen yhteistoimintaan liittyviä tutkimuksia ei rajattu pois, sillä hyvien tutkimusten löytäminen aiheesta oli haastavaa. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään seitsemää tutkimusta, yhtä kokemusta yhteistoiminnasta ja kahta blogikirjoitusta. Kotimaisia tutkimuksia löytyi hyvin vähän aiheesta. Blogitutkimukset valikoituivat aineistoon tutkimusten negatiivisten näkökulmien puutteen vuoksi.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksinä voidaan todeta, yrityksen kannalta on hyvä asia osallistaa ja kuulla henkilökuntaa, mahdollistaa henkilökunta osallistumaan kehittämiseen ja ideointiin, sekä antaa henkilökunnalle vastuuta riittävissä määrin. Positiivisia vaikutuksia ilmenee näiden myötä muun muassa henkilökunnan tyytyväisyydessä, pysyvyydessä, kehitysmyönteisyydessä sekä tietenkin yrityksen tuloksessa. Henkilöstönedustajan mukaan ottaminen muutosneuvotteluissa vähentää irtisanottavien työntekijöiden määrää ja mahdollistaa yrityksen menestyksen vaikeiden aikojenkin jälkeen. Toiseen tutkimuskysymykseen ei löytynyt kunnolla vastausta, sillä henkilöstönedustajan mukaan ottamisen negatiivisia puolia ei tutkimuksissa juuri käsitelty ja tämä onkin opinnäytetyöprosessin aikana noussut jatkotutkimuskohde: hidastaako henkilöstön edustajan mukaan ottaminen päätöksentekoa ja kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen muodossa, jossa jo tehtyjen tutkimusten avulla yritetään vastata siihen, onko henkilöstönedustajasta hyötyä johtamisen näkökulmasta ja hidastaako henkilöstönedustajan mukaan ottaminen työn kehittämistä. Teoriaosuudessa käsitellään yhteistoimintalakia yrityksissä kirjallisuuden ja lakitekstin avulla. Kuntia, hyvinvointialueita ja kuntayhtymiä koskettaa eri yhteistoimintaa koskeva laki, jota ei käsitellä tässä opinnäytetyössä. Teoriassa käsitellään yhteistoimintalain eri osia, kuten muutosneuvotteluja, hallintoedustajaa ja jatkuvaa vuoropuhelua koskevia asioita. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään henkilöstönedustajan valintaan ja tiedonsaantiin sekä henkilöstöjohtamiseen liittyviä asioita.
Tutkimusaineiston keräämisessä julkisen puolen yhteistoimintaan liittyviä tutkimuksia ei rajattu pois, sillä hyvien tutkimusten löytäminen aiheesta oli haastavaa. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään seitsemää tutkimusta, yhtä kokemusta yhteistoiminnasta ja kahta blogikirjoitusta. Kotimaisia tutkimuksia löytyi hyvin vähän aiheesta. Blogitutkimukset valikoituivat aineistoon tutkimusten negatiivisten näkökulmien puutteen vuoksi.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksinä voidaan todeta, yrityksen kannalta on hyvä asia osallistaa ja kuulla henkilökuntaa, mahdollistaa henkilökunta osallistumaan kehittämiseen ja ideointiin, sekä antaa henkilökunnalle vastuuta riittävissä määrin. Positiivisia vaikutuksia ilmenee näiden myötä muun muassa henkilökunnan tyytyväisyydessä, pysyvyydessä, kehitysmyönteisyydessä sekä tietenkin yrityksen tuloksessa. Henkilöstönedustajan mukaan ottaminen muutosneuvotteluissa vähentää irtisanottavien työntekijöiden määrää ja mahdollistaa yrityksen menestyksen vaikeiden aikojenkin jälkeen. Toiseen tutkimuskysymykseen ei löytynyt kunnolla vastausta, sillä henkilöstönedustajan mukaan ottamisen negatiivisia puolia ei tutkimuksissa juuri käsitelty ja tämä onkin opinnäytetyöprosessin aikana noussut jatkotutkimuskohde: hidastaako henkilöstön edustajan mukaan ottaminen päätöksentekoa ja kehittämistä.