Elvytysosaamisen vahvistaminen Soitessa : toimintamalli elvytysvastaavien tueksi elvytysharjoitusten toteuttamiseen
Nissilä, Sari (2025)
Nissilä, Sari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504267790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504267790
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten elvytysvastaavien kokemuksia henkilöstön elvytyskoulutusten järjestämisestä. Tulosten pohjalta kehitettiin toimintamalli tukemaan elvytysvastaavien toteuttamia elvytyskoulutuksia. Toimintamalli on tarkoitettu kaikille elvytysvastaaville, mutta erityisesti ensimmäisiä elvytyskoulutuksia suunnitteleville ja toteuttaville elvytysvastaaville. Toimintamallin tavoitteena on ylläpitää henkilöstön elvytysosaamista sekä varmistaa järjestettyjen koulutusten tasalaatuisuus.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisina teemahaastatteluina. Tiedonantajina olivat seitsemän elvytysvastaavaa, joilla oli kokemusta oman yksikkönsä elvytyskoulutusten toteuttamisesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytetiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin todeta, että elvytysvastaavat tarvitsivat lisäkoulutusta ja yhtenäiset resurssit elvytyskoulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tuloksista nousi esille, ettei organisaatiolla ollut yhtenäistä ohjeistusta elvytyskoulutusten toteuttamisesta.
Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin tutkimuksessa saatuja tuloksia, aikaisempaa teoriaa ja Käypä hoito -suositusta. Kehittämisosio toteutettiin kehittämistyöpajoina, joihin osallistuivat elvytysvastaavien lisäksi ensihoidon ja koulutuksen asiantuntijat. Elvytysvastaavien tueksi kehitetyn toimintamallin jalkauttaminen toteutuu opinnäytetyöprosessin jälkeen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty toimintamalli tulee tukemaan aloittelevaa elvytysvastaavaa elvytyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yhtenäistämään elvytyskoulutuksen sisällön. Koko organisaation elvytyskoulutuskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää organisaatiolta jatkossa elvytyskoulutuksia koskevan ohjeistuksen laatimista. Kehitetty toimintamalli on siirrettävissä sellaisenaan muidenkin organisaatioiden aloittelevien elvytysvastaavien käyttöön.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisina teemahaastatteluina. Tiedonantajina olivat seitsemän elvytysvastaavaa, joilla oli kokemusta oman yksikkönsä elvytyskoulutusten toteuttamisesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytetiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin todeta, että elvytysvastaavat tarvitsivat lisäkoulutusta ja yhtenäiset resurssit elvytyskoulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tuloksista nousi esille, ettei organisaatiolla ollut yhtenäistä ohjeistusta elvytyskoulutusten toteuttamisesta.
Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin tutkimuksessa saatuja tuloksia, aikaisempaa teoriaa ja Käypä hoito -suositusta. Kehittämisosio toteutettiin kehittämistyöpajoina, joihin osallistuivat elvytysvastaavien lisäksi ensihoidon ja koulutuksen asiantuntijat. Elvytysvastaavien tueksi kehitetyn toimintamallin jalkauttaminen toteutuu opinnäytetyöprosessin jälkeen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty toimintamalli tulee tukemaan aloittelevaa elvytysvastaavaa elvytyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yhtenäistämään elvytyskoulutuksen sisällön. Koko organisaation elvytyskoulutuskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää organisaatiolta jatkossa elvytyskoulutuksia koskevan ohjeistuksen laatimista. Kehitetty toimintamalli on siirrettävissä sellaisenaan muidenkin organisaatioiden aloittelevien elvytysvastaavien käyttöön.