Poiju - maahanmuuttajat luonamme : koulutuksella osaamista maahanmuuttajatyöhön
Sääskilahti, Sofia (2025)
Sääskilahti, Sofia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504277831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504277831
Tiivistelmä
Uusi laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan 1.1.2025, ja sen myötä kotoutumispalveluiden järjestämisen vastuut kasvoivat ja siirtyivät kunnille. Maahanmuuton kasvaessa myös palvelutarpeet lisääntyvät, samalla kun henkilöstö kunnissa, oppilaitoksissa, kolmannella sektorilla ja hyvinvointialueilla kohtaa maahanmuuttajia työssään yhä useammin. Lakiuudistusten ja maahanmuuton kehityksen myötä myös tarpeet osaamisen kehittämiselle maahanmuuttajatyössä kasvavat. Tämän opinnäyteyön tarkoituksena ja kehittämistehtävänä oli luoda Poiju – maahanmuuttajat luonamme -kehittämishankkeelle toteutettava koulutuskokonaisuus koko hankeajalle. Tämä opinnäytetyö on toimeksianto. Koulutusten järjestäminen koulutustarpeiden kartoituksen pohjalta oli osa Poiju-hankkeen hankesuunnitelmaa. Opinnäytetyönä syntyneen koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli lisätä tietoa ja osaamista maahanmuuttajatyöhön. Samalla kartoitettiin maahanmuuttajien palvelutarpeita, joihin kotouttavassa työssä voitaisiin vastata. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu maahanmuutosta Suomeen, kotoutumisen edistämisestä sekä monikulttuurisesta asiakastyöstä.
Tämä opinnäytetyö toteutui konstruktiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusosiossa kohdennettiin puolistrukturoitua kyselyä hankealueella työskenteleville henkilöille kunnissa, valtiolla, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä kolmannella sektorilla. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä. Aineisto analysoitiin avointen kysymysten osalta induktiivisella sisällönanalyysilla ja strukturoidut kysymykset tilastollisin menetelmin. Kyselyaineiston pohjalta kehittämisosiossa suunniteltiin osaamisen tarpeista lähtöisin olevia koulutuksia ja tapahtumia sekä muihin esiin tulleisiin tiedon tarpeisiin pyrittiin löytämään vastauksia tiedontuotannolla. Maahanmuuttajien palvelutarpeiden osalta tuloksia voivat vapaasti hyödyntää eri organisaatiot ja toimijat kehittämistyössä.
Saatujen tulosten perusteella henkilöstö tarvitsee tietoa ja osaamista asiakkaiden ja oppilaiden palvelutarpeista oman työnsä tueksi. Henkilöstön suurimmat tiedon tarpeet liittyivät lakiuudistuksiin, kotoutumiseen ja kotoutumispalveluihin sekä järjestämisvastuisiin, maahanmuuttoon ja asiakkaan prosesseihin liittyviin kysymyksiin sekä monikulttuuriseen asiakastyöhön. Asiakastyön tueksi tarvitaan tietoa asiakasryhmän parissa työskentelevistä toimijoista ja yhteistyötahoista paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyön tiivistämistä ja verkostotyötä kaivattiin lisää. Maahanmuuttajien palvelutarpeet liittyivät arkeen, työhön ja opiskeluun. Esiin tuotiin myös kotoutumista edistäviä ja haastavia tekijöitä.
Opinnäytetyön johtopäätösten mukaan maahanmuuttajia työssään kohtaavia voitaisiin kutsua moniottelijoiksi, jotka tarvitsevat työnsä tueksi suuren tietomäärän yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Yhteis-työn tiivistäminen eri toimijoiden välillä on sekä lakiuudistusten että toimijoiden tavoite. Organisaatioissa tulee kiinnittää huomiota henkilöstön osaamistarpeisiin ja mahdollistaa tiedon hankinta ja kouluttautuminen, sekä varmistaa riittävä resursointi palveluissa myös kehittämistyön näkökulmasta.
Asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeet kulkevat monelta osin käsi kädessä henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeiden kanssa. Asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeet ovat laaja-alaisia ja vaativat organisaatioiden yhteistyötä sekä verkostotyötä, jota tulee tiivistää sujuvien asiakasprosessien ja palveluiden luomiseksi. Kielen oppimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi sekä kielenoppimisen haasteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tulee kehittää keinoja.
Tämä opinnäytetyö toteutui konstruktiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusosiossa kohdennettiin puolistrukturoitua kyselyä hankealueella työskenteleville henkilöille kunnissa, valtiolla, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä kolmannella sektorilla. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä. Aineisto analysoitiin avointen kysymysten osalta induktiivisella sisällönanalyysilla ja strukturoidut kysymykset tilastollisin menetelmin. Kyselyaineiston pohjalta kehittämisosiossa suunniteltiin osaamisen tarpeista lähtöisin olevia koulutuksia ja tapahtumia sekä muihin esiin tulleisiin tiedon tarpeisiin pyrittiin löytämään vastauksia tiedontuotannolla. Maahanmuuttajien palvelutarpeiden osalta tuloksia voivat vapaasti hyödyntää eri organisaatiot ja toimijat kehittämistyössä.
Saatujen tulosten perusteella henkilöstö tarvitsee tietoa ja osaamista asiakkaiden ja oppilaiden palvelutarpeista oman työnsä tueksi. Henkilöstön suurimmat tiedon tarpeet liittyivät lakiuudistuksiin, kotoutumiseen ja kotoutumispalveluihin sekä järjestämisvastuisiin, maahanmuuttoon ja asiakkaan prosesseihin liittyviin kysymyksiin sekä monikulttuuriseen asiakastyöhön. Asiakastyön tueksi tarvitaan tietoa asiakasryhmän parissa työskentelevistä toimijoista ja yhteistyötahoista paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyön tiivistämistä ja verkostotyötä kaivattiin lisää. Maahanmuuttajien palvelutarpeet liittyivät arkeen, työhön ja opiskeluun. Esiin tuotiin myös kotoutumista edistäviä ja haastavia tekijöitä.
Opinnäytetyön johtopäätösten mukaan maahanmuuttajia työssään kohtaavia voitaisiin kutsua moniottelijoiksi, jotka tarvitsevat työnsä tueksi suuren tietomäärän yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Yhteis-työn tiivistäminen eri toimijoiden välillä on sekä lakiuudistusten että toimijoiden tavoite. Organisaatioissa tulee kiinnittää huomiota henkilöstön osaamistarpeisiin ja mahdollistaa tiedon hankinta ja kouluttautuminen, sekä varmistaa riittävä resursointi palveluissa myös kehittämistyön näkökulmasta.
Asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeet kulkevat monelta osin käsi kädessä henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeiden kanssa. Asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeet ovat laaja-alaisia ja vaativat organisaatioiden yhteistyötä sekä verkostotyötä, jota tulee tiivistää sujuvien asiakasprosessien ja palveluiden luomiseksi. Kielen oppimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi sekä kielenoppimisen haasteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tulee kehittää keinoja.