Potilaiden hoitoisuuden merkitys hoitotyön organisoinnissa ja laadussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää hoitotyön organisointia ja tällä tavoin myös hoitotyön laatua potilaan hoitoisuus huomioiden. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää hoitajien ja lähiesihenkilöiden näkökulmasta potilaiden hoitoisuuden merkitystä hoitotyön organisoinnissa ja hoitotyön laadussa. Opinnäytetyö tehtiin potilaiden hoitoisuuteen liittyen, sillä potilasmäärät ja potilaiden hoitoisuus kasvavat, ja tämä aiheuttaa väkisinkin muutoksia päivittäistoiminnan ja -työn organisointiin osastoilla. Näin ollen on tarpeellista kehittää hoitotyön organisointia potilaiden hoitoisuus huomioiden.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Opinnäytetyön laadullinen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla viittä Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen lähiterveyspalveluiden vuodeosastojen lähiesihenkilöä. Määrällinen aineisto kerättiin Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen lähiterveyspalveluiden vuodeosastojen hoitajille suunnatulla sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin noin 130 hoitajalle. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja määrällinen aineisto analysoitiin pääosin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hoitajien näkökulmasta potilaiden hoitoisuuden huomiointi ei toteudu riittävästi hoitotyön organisoinnissa eikä resurssien kohdentamisessa. Hoitoisuus vaikuttaa keskeisesti hoitotyön laatuun ja laadukas hoitotyö edellyttää tasapainoista työkuormituksen jakautumista, hyvää johtamista ja työntekijöiden jaksamisesta huolehtimista. Hoitoisuuden vaihtelu ja tilanteiden ennakoimattomuus tekevät hoitotyön organisoinnista lähiesihenkilöille haastavaa. Toimivien sijaisjärjestelyjen ja riittävien resurssien kohdentaminen sekä organisaation sisäisen kommunikaation kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa hoitotyön organisoinnissa. Osastojen toimintatapojen kehittäminen potilaiden hoitoisuus huomioiden edellyttää joustavuutta työnjaossa ja työprosesseissa, henkilöstön osaamisen laajentamista sekä esihenkilöiden aktiivisempaa osallistumista arjen hoitotyöhön. Lisäksi hoitajien aktiivisempi osallistaminen kehittämistyöhön vahvistaa sitoutumista ja mahdollistaa käytännönläheisten ratkaisujen löytymisen hoitoisuuden aiheuttamiin kuormitustilanteisiin. Osastojen välisen yhteistyön kehittäminen potilaiden hoitoisuus huomioiden edellyttää selkeitä toimintamalleja, työnkiertoa ja yhteistä tahtotilaa asioiden muuttamiseksi. Esihenkilöiden rooli on keskeinen yhteistyön mahdollistajana ja uuden toimintakulttuurin rakentajana.

The purpose of this thesis was to examine and improve how nursing is organized, thereby also enhancing the quality of nursing by taking patient care intensity into account. The study aimed to explore the significance of patient care intensity in organizing care and ensuring high-quality nursing, as seen from the perspectives of nurses and their immediate supervisors. The reason for this thesis was that both patient numbers and patient care intensity increase, factors that inevitably lead to changes in the day-to-day operations and organization of hospital wards. In light of these challenges, developing nursing organization while keeping patient care intensity in mind is essential. The research was conducted using a mixed-methods approach. Qualitative data were gathered through thematic interviews with five immediate supervisors from the inpatient wards of local health services at Seinäjoki Social and Health Center. Quantitative data were collected using an electronic Webropol survey sent to around 130 nurses working on those wards. The qualitative data was analyzed through inductive content analysis, and the quantitative data was primarily processed with Excel. The results show that, from the nurses’ point of view, patient care intensity is not fully considered in how nursing is organized or how resources are allocated. Patient care intensity heavily influences the quality of care, and delivering high-quality nursing requires balanced workloads, effective leadership, and paying attention to staff well-being. Fluctuations in patient care intensity and unpredictable situations make organizing nursing a challenge for immediate supervisors. Key factors for successful organization include effective substitute arrangements, proper resource allocation, and improvements in internal organizational communication. Developing wards with patient care intensity in mind calls for flexibility in work distribution and processes, staff expertise, and more active involvement of supervisors in day-to-day nursing tasks. Furthermore, encouraging nurses to participate more in development efforts increases their commitment and helps finding practical solutions to the burdens of varying patient care intensity levels. Improving collaboration between wards under these circumstances requires clear operating models, the option of rotating staff between units, and a shared resolve to make changes. Supervisors have a key role in creating the conditions for productive cooperation and building a new organizational culture.