3–5-Vuotiaiden lasten ruokakasvatuksen toteutuminen varhaiskasvatuksen linjastoruokailussa
Turkkila, Anna-Katriina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287942
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää täysin uudenlaisen ruokailuympäristön toimivuutta eräässä kouvolalaisessa päiväkodissa järjestettävässä linjastoruokailussa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen ruokakasvatus ja lapsen osallisuus toteutuivat uudentyyppisessä linjastoruokailussa. Tutkimus on toteutettu varhaiskasvatuksen henkilökunnan haastattelujen pohjalta.
Opinnäytetyö toteutui laadullisena pienenä kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Haastattelu kysymykset koostuivat valmiista kysymyksistä. Haastateltavat saivat päättää missä järjestyksessä he vastasivat kysymyksiin. Haastateltavat saivat kysymykset etukäteen luottaviksi. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli Monitoimitalon varhaiskasvatuksessa toimiva henkilökunta. Tulokset perustuivat kasvattajien kokemuksiin ruokailutilanteista.
Opinnäytetyöni tulokset korostavat ruokakasvatuksen merkityksen tärkeyttä varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa. Ruokailuympäristöllä on iso merkitys lapsen päivittäisissä ruokailuhetkissä. Tuloksista ilmenee, että vaikka ruokailu ympäristö on hälyinen, aikuinen itse pystyi omalla rauhallisuudellaan toteuttamaan kiireettömään ilmapiiriin kannustavaa ruokakasvatusta.
Tutkimuksen lopputuloksista voi päätellä, että varhaiskasvattajat toteuttivat oman ammattitaitonsa puitteissa ruokakasvatusta niin hyvin, kuin osasivat haastavasta ruokailuympäristöstä huolimatta. Tutkimustuloksista ilmenee, että lasten osallisuus toteutui paremmin niillä lapsilla, joilla oli kehitykselliset edellytykset toimia itse linjastossa esim. pituus tai vaadittava kehitystaso. Varhaiskasvattajat olivat myös innokkaita kehittämään ruokailua sujuvammaksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen ruokakasvatus ja lapsen osallisuus toteutuivat uudentyyppisessä linjastoruokailussa. Tutkimus on toteutettu varhaiskasvatuksen henkilökunnan haastattelujen pohjalta.
Opinnäytetyö toteutui laadullisena pienenä kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Haastattelu kysymykset koostuivat valmiista kysymyksistä. Haastateltavat saivat päättää missä järjestyksessä he vastasivat kysymyksiin. Haastateltavat saivat kysymykset etukäteen luottaviksi. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli Monitoimitalon varhaiskasvatuksessa toimiva henkilökunta. Tulokset perustuivat kasvattajien kokemuksiin ruokailutilanteista.
Opinnäytetyöni tulokset korostavat ruokakasvatuksen merkityksen tärkeyttä varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa. Ruokailuympäristöllä on iso merkitys lapsen päivittäisissä ruokailuhetkissä. Tuloksista ilmenee, että vaikka ruokailu ympäristö on hälyinen, aikuinen itse pystyi omalla rauhallisuudellaan toteuttamaan kiireettömään ilmapiiriin kannustavaa ruokakasvatusta.
Tutkimuksen lopputuloksista voi päätellä, että varhaiskasvattajat toteuttivat oman ammattitaitonsa puitteissa ruokakasvatusta niin hyvin, kuin osasivat haastavasta ruokailuympäristöstä huolimatta. Tutkimustuloksista ilmenee, että lasten osallisuus toteutui paremmin niillä lapsilla, joilla oli kehitykselliset edellytykset toimia itse linjastossa esim. pituus tai vaadittava kehitystaso. Varhaiskasvattajat olivat myös innokkaita kehittämään ruokailua sujuvammaksi.