Kehottuva kuva

Abstract

Kirjallinen opinnäytetyöni liikkuu taideterapeuttisen työskentelyn ja taiteen tekemisen rajamailla. Lähden liikkeelle kokemuksen kautta ja hahmottelen erilaisia tiloja matkan varrella. Etsin ja tutkin mahdollistavia prosesseja. Pohdin näiden prosessien vaikutusta ja merkitystä. Jäljittelen taideterapian ja taiteen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Hahmottelen kuvaa, en kokonaista vaan pikemminkin muotoansa muuttavaa, välillä kadoksissakin olevaa. Tavoittelen kokonaisvaltaista olemista tai sittenkin keskeneräistä tavoitteetonta oleilua. Oleilun sisäistä kokemista. Tiivistettyä väljyyttä. Keskeisiksi löydöiksi kirjoittamisen edetessä nousee kohtaaminen ja dialogisuus. Nämä muodostavat kytköksen taideterapeuttisen ja tutkivan työskentelyn välille.

Käytännön työkaluina opinnäytetyössäni käytän omaa henkilökohtaista kokemustani kuvataideterapiasta ja kuvataiteen opinnoista. Tukena taideterapian ja soveltavan taiteen käsikirjat sekä taiteellisen tutkimuksen helmet. Itse kirjoittamista unohtamatta.

This written thesis moves within the boundaries of art therapy and artistic work. I study these boundaries through my personal experience of therapeutic artmaking and education in the field of fine art. I gain valuable insight from the theories of art therapy and the field of art research, in addition.

I set out looking for different settings that define therapeutic spaces and allow creative processing. This leads me to consider differences and similarities between therapeutic and professional artistic work. At the core is the question of what sparks creative expression and makes it possible. The themes of meeting and dialogue surface as the writing process evolves. These themes turn out to be the connecting link between therapeutic artwork and artistic research.

As a conclusion, the purpose is not to paint the whole picture but rather to thrive in the spaces in between and the joy of discoveries along the way. Not to forget the writing in itself.