Ensiharvennusten viivästyminen Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toimialueella

Abstract

Nuoren metsikön ensimmäisessä harvennuksessa luodaan edellytykset hyvälle jatkokehitykselle. Ensiharvennukset ovat nousseet 2020-luvulla puheenaiheeksi liian aikaisen toteutuksen ja suuren harvennusvoimakkuuden vuoksi. Silti muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa jopa neljäsosa ensiharvennuksen tarpeessa olevista nuorista metsistä tarvitsee kiireellistä harvennusta.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ensiharvennusten viivästymistä ja viivästymisen syitä Alavuden, Kuortaneen ja entisen Peräseinäjoen kunnan alueella. Työntoimeksiantajana toimii Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaa. Viivästyneitä ensiharvennuskohteita ja niiden ominaisuuksia kartoitettiin paikkatietoanalyysillä avoimesta metsävaratiedosta. Tuloksia täydennettiin haastattelututkimuksella, jonka kautta saatiin tietoa ensiharvennuksen lykkääntymisen taustatekijöistä.

Vain pienellä osuudella paikkatietoanalyysissä löydetyistä metsikkökuvioista oli puumarkkinoilla kiinnostavuutta vähentäviä ominaisuuksia, kuten heikot korjuuolosuhteet. Myöskään haastattelututkimuksen perusteella metsiköiden ominaisuuksia ei voida pitää ensiharvennuksen viivästymistä aiheuttavana tekijänä. Haastattelujen perusteella metsänhoitotoimenpiteen lykkääntymisen taustavaikuttajat ovat pääasiassa metsänomistajalähtöisiä, ja ne liittyvät motivaation puutteeseen sekä ajankäytön haasteisiin.

Tuloksista tehtyjen johtopäätösten kautta yhdistyksen ensiharvennuksiin liittyvää toimintaa kannattaisi kohdentaa erityisesti alueelle, johon suuri osa ensiharvennuksesta viivästyneistä kohteista painottui. Ensiharvennusrästien vähentäminen voi olla havaitut metsänomistajalähtöiset syyt huomioiden haastavaa, mutta esimerkiksi kampanjatyyppisen toiminnan kautta voitaisiin parantaa tietoisuutta oikean harvennusajankohdan määrittämisestä, metsänhoidon hyödyistä sekä yhdistyksen palvelumahdollisuuksista. Opinnäytetyön tuloksia voitaisiin tarkentaa ja niiden luotettavuutta parantaa maastotarkastuksia tekemällä.

The purpose of this thesis was to investigate delays in first thinnings and the reasons behind the delays in a geographically restricted area that comprised the municipalities of Alavus and Kuortane and the former municipality of Peräseinäjoki. The thesis was made for the Forest Management Association Metsäpohjanmaa.

The data about forest stands that needed urgent first thinnings was gathered through a geospatial analysis. The data was supplemented with an interview study, which provided information on the underlying factors of the delays.

According to the study, the characteristics of forest stands cannot be considered to be the reasons for the delays. The results of the geospatial analysis showed that only a small percentage of stands had difficult harvesting conditions that could reduce interest in the wood markets. The results from the interviews showed that the underlying factors behind the delays depended on the forest owner and were connected to a lack of motivation and challenges in time management.

The results indicate that a majority of the forest stands that need urgent thinning are located in the western parts of the client’s operational area. It may be difficult to intervene in the delays in first thinnings considering the results. However, advisable approaches would be the improving of awareness of the correct timing for first thinning and the benefits of forest management as well as the highlighting of the services provided by the client. The quality and reliability of the results could be further improved by conducting field inspections.