Puuston kasvutekijöiden vaikutus pienjänniteverkon raivauskierron pituuden arviointiin

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Elenia Verkko Oyj. Elenia on Suomen toisiksi suurin sähköverkkoyhtiö, joka palvelee 100 kunnan alueella. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten puuston erilaiset kasvutekijät vaikuttavat puuston kasvuun ja tulisiko tekijät ottaa huomioon Elenian pienjänniteverkon raivauskierron suunnittelussa. Työssä arvioidaan, onko Elenian pienjänniteverkolle asettama nykyinen 8 vuoden raivauskierto käytännöllinen vai tulisiko kierron pituutta muuttaa esimerkiksi puun nopean pituuskasvun vuoksi.

Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimus perustuu Elenian verkkoalueelta kerättyihin koealatietoihin ja näiden tietojen perusteella laadittuun regressioanalyysiin. Koealoja kerättiin yhteensä 59 kappaletta Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Tutkimuksen perusteella johtoalueille syntyy luontaisesti runsaasti lehtipuuta, erityisesti esimerkiksi koivua, pihlajaa ja haapaa. Kasvupaikkatekijöistä tuore ja lehtomainen kangas tukevat parhaiten pituuskasvua erityisesti lehtipuilla. Metsäkasvillisuusvyöhykkeellä ei ole merkittävää vaikutusta puuston pituuskasvuun, mutta viimeisimmän raivauksen ajankohdalla havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys muun lehtipuun ja koivun pituuteen. Puuston pituustiedoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua, mikä johtuu taimien syntymisen ajankohdan vaikeasta määrittämisestä. OpeMotti-simuloinneilla arvioitiin puulajisuhteita ja taimimäärää eri kasvupaikoilla, ja tulokset tukivat havaintoja siitä, että lehtipuu valtaa tehokkaasti tilaa johtoalueilla.

Opinnäytetyön tutkimustulosten sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella raivauskierron lyhentämistä kuuteen vuoteen tulee harkita. Kierron suunnittelussa tulee huomioida lehtipuun suuri määrä johtoalueilla sekä verkkoalueen sijoittuminen Suomen soistuneimmille alueille, joissa lehtipuista etenkin hieskoivu vesoo herkästi. Vaihtoehtoisesti raivaus voitaisiin ajoittaa kasvukaudelle, jolloin lehtipuuvesojen pituuskasvua voidaan hillitä. Tulokset tarjoavat pohjan kustannustehokkaalle puustonkäsittelylle, ja jatkossa raivauskierron suunnittelussa voitaisiin hyödyntää paikkatietoanalyysiä tarkempien metsä- ja puustotietojen avulla.

This thesis was commissioned by Elenia Verkko Oyj, the second-largest electricity distribution company in Finland, operating in 100 municipalities. The objective of the study was to examine how different forest growth factors affect tree development and whether these factors should be considered in planning Elenia’s low-voltage power line clearing cycle. The aim was to assess whether the current eight-year clearance interval is practical or if it should be shortened due to the rapid height growth of trees.

The study was conducted with a quantitative approach. The data were collected from 59 sample plots located in the regions of Kanta-Häme, Pirkanmaa, Central Finland, and Northern Ostrobothnia. The data was analysed using regression analysis to examine growth patterns and relationships between variables.

The results showed that deciduous trees, particularly birch, rowan and aspen, regenerated abundantly in power line corridors. Moist and herb-rich forest sites supported the greatest height growth, especially for deciduous species. While the forest vegetation zone had no significant effect on tree height, the timing of the last clearing was statistically significant for the height of birch and other deciduous trees. Simulations confirmed that deciduous species effectively dominated the growing space.

Based on the study findings, a six-year clearing cycle may be more appropriate. Alternatively, shifting clearing to the growing season could help control the height growth of deciduous vegetation. The results support more cost-effective vegetation management and suggest that future planning could benefit from spatial data analysis for more precise forest and vegetation information.