Maksalaatikkomassan rakenteen vaihtelujen optimointi
Seikkula, Heta (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287938
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli hakea parannuskeinoja ja ratkaisuja maksalaatikkomassan valmistukseen. Tällä olisi suora vaikutus maksalaatikon tuotelaadun parantumiseen. Tavoitteena oli siis löytää oikeat ja toimivat keinot valmistaa maksalaatikkomassa, joilla saavutettaisiin jatkuvasti tasalaatuisia lopputuotteita. Työn taustalla jatkuvat vaihtelut/ongelmat maksalaatikon rakenteessa ja suutuntumassa. Työn toimeksiantajana toimi elintarvikealan yritys, joka valmistaa laatikkoruokia kuluttajien käyttöön.
Työn kirjallisuusosiossa käsitellään maksalaatikon raaka-aineita. Raaka-aineiden merkitys elintarvikkeiden valmistuksessa on todella suuri. Raaka-aineet ovat elintarvikkeiden perusta, ne määrittelevät millainen lopputuloksesta tulee. Tässä työssä käsitellään riisiä, maksaa, vettä, siirappia, maitojauhetta, rypsiöljyä, suolaa, muunnettua perunatärkkelystä, sipulia sekä rusinaa. Toinen kirjallisuusosion aihe on maksalaatikon valmistusprosessi. Vaihe vaiheelta, kuinka maksalaatikon valmistusprosessi etenee elintarviketeollisuudessa. Valmistusprosessilla on myös suuri merkitys lopputuotteen laadussa. Kolmas kirjallisuusosion aihe on aistinvarainen arviointi. Aisteilla havaitut ominaisuudet joko rohkaisevat syömään tai torjumaan tuotteen. Elintarvikkeiden tuotekehityksessä aistinvaraisen arvioinnin merkitys on kasvanut, mitä parempi aistittava laatu on, sitä mieluisampaa syöminen on. Elintarvikkeiden lopullisina arvioijina toimii kuluttajat. Kuluttajat arvioivat tuotteiden makua, hajua, ulkonäköä sekä rakennetta eli niiden aistittavia ominaisuuksia.
Työn tutkimuksellisessa osiossa suoritettiin kaksi koeajoa. Ensimmäisenä massan seisotuskoe ja toisena maksan jauhatuskoe. Molemmat tutkimukset suoritettiin ohjeistettuja prosessivaiheita noudattaen tavallisten tuotantopäivien aikana. Koeajojen tarkoituksena oli valmistaa kaksi erilaista näytettä, joita verrattiin aistinvaraisesti arvioiden. Massan seisotuskokeen näytteiden väliset tulokset eivät olleet suuria tai huomattavia. Tulosten perusteella, massan seisotusajalla ei ole niin suurta vaikutusta lopputuotteen laatuun, että prosessi kannattaisi aina suorittaa tiettyjen seisotusaikojen mukaisesti. Maksan jauhatuskokeen näytteiden väliset erot olivat hieman suurempia. Tulokset puoltavat vahvasti sitä, että toinen näytteistä oli parempi. Näin ollen maksalaatikon valmistuksessa kannattaisi hyödyntää maksaa, joka olisi jauhettu mahdollisimman lähellä valmistusajankohtaa.
Tutkimuksia kannattaisi ehdottomasti jatkaa, tutkittavaa riittäisi jatkossakin. Tutkimuksia kannattaisi suorittaa uusien näkökulmien tai kehityskohteiden kautta. Massan seisotuskokeen ja maksan jauhatuskokeen tulokset kertovat myös vahvasti siitä, että maksalaatikon valmistusprosessissa on vielä paljon kehitettävää ja parannettavaa. Uusien tutkimuksien avulla, maksalaatikon laatu voitaisiin saada vielä tasaisemmaksi ja paremmaksi.
Työn kirjallisuusosiossa käsitellään maksalaatikon raaka-aineita. Raaka-aineiden merkitys elintarvikkeiden valmistuksessa on todella suuri. Raaka-aineet ovat elintarvikkeiden perusta, ne määrittelevät millainen lopputuloksesta tulee. Tässä työssä käsitellään riisiä, maksaa, vettä, siirappia, maitojauhetta, rypsiöljyä, suolaa, muunnettua perunatärkkelystä, sipulia sekä rusinaa. Toinen kirjallisuusosion aihe on maksalaatikon valmistusprosessi. Vaihe vaiheelta, kuinka maksalaatikon valmistusprosessi etenee elintarviketeollisuudessa. Valmistusprosessilla on myös suuri merkitys lopputuotteen laadussa. Kolmas kirjallisuusosion aihe on aistinvarainen arviointi. Aisteilla havaitut ominaisuudet joko rohkaisevat syömään tai torjumaan tuotteen. Elintarvikkeiden tuotekehityksessä aistinvaraisen arvioinnin merkitys on kasvanut, mitä parempi aistittava laatu on, sitä mieluisampaa syöminen on. Elintarvikkeiden lopullisina arvioijina toimii kuluttajat. Kuluttajat arvioivat tuotteiden makua, hajua, ulkonäköä sekä rakennetta eli niiden aistittavia ominaisuuksia.
Työn tutkimuksellisessa osiossa suoritettiin kaksi koeajoa. Ensimmäisenä massan seisotuskoe ja toisena maksan jauhatuskoe. Molemmat tutkimukset suoritettiin ohjeistettuja prosessivaiheita noudattaen tavallisten tuotantopäivien aikana. Koeajojen tarkoituksena oli valmistaa kaksi erilaista näytettä, joita verrattiin aistinvaraisesti arvioiden. Massan seisotuskokeen näytteiden väliset tulokset eivät olleet suuria tai huomattavia. Tulosten perusteella, massan seisotusajalla ei ole niin suurta vaikutusta lopputuotteen laatuun, että prosessi kannattaisi aina suorittaa tiettyjen seisotusaikojen mukaisesti. Maksan jauhatuskokeen näytteiden väliset erot olivat hieman suurempia. Tulokset puoltavat vahvasti sitä, että toinen näytteistä oli parempi. Näin ollen maksalaatikon valmistuksessa kannattaisi hyödyntää maksaa, joka olisi jauhettu mahdollisimman lähellä valmistusajankohtaa.
Tutkimuksia kannattaisi ehdottomasti jatkaa, tutkittavaa riittäisi jatkossakin. Tutkimuksia kannattaisi suorittaa uusien näkökulmien tai kehityskohteiden kautta. Massan seisotuskokeen ja maksan jauhatuskokeen tulokset kertovat myös vahvasti siitä, että maksalaatikon valmistusprosessissa on vielä paljon kehitettävää ja parannettavaa. Uusien tutkimuksien avulla, maksalaatikon laatu voitaisiin saada vielä tasaisemmaksi ja paremmaksi.