Maksalaatikkoriisin valmistusprosessin optimointi

Abstract

Tuotantoprosessien kehittämisellä on valtava merkitys nykypäivän elintarviketeollisuudessa. Prosessien optimoinnilla on suora vaikutus tuotteiden laatuun, tuottavuuteen, yrityksen kilpailukykyyn ja kannattavuuteen sekä asiakastyytyväisyyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli maksalaatikon tuotelaadun parantaminen optimoimalla riisin valmistusprosessia. Työn tilaajana oli elintarvikealalla toimiva yritys, jossa valmistetaan laatikkoruokia. Tilaajayrityksellä on ollut haasteita maksalaatikon rakenteen vaihteluiden kanssa, ja tarkoituksena oli löytää syitä ja ratkaisuja näihin rakennevaihteluihin. Opinnäytetyön kirjallisuusperusta keskittyi pääasiassa riisiin, kuten lajikkeisiin, jyvän käsittelyyn ja tärkkelyksen kemiaan. Lisäksi käsiteltiin maksalaatikon valmistusprosessia, sen laatuun ja rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä aistinvaraista arviointia. Tutkimusosassa toteutettiin kolme koeajoa, ja niistä tehtiin aistinvaraiset analyysit. Koeajot suoritettiin niin, että saatiin kaksi vertailunäytettä. Aistinvaraiset analyysit suorittivat yrityksen asiantuntijaraati sekä kaksi opinnäytetyön tekijää. Kaksi ensimmäistä koeajoa käsittelivät riisin seisotusaikaa, joka on aika, jonka riisi seisoo keiton jälkeen ennen sekoitusta. Kolmas koeajo tehtiin riisin keittoajasta. Haluttiin selvittää, voiko yrityksessä pitkään käytössä ollutta keittoaikaa lyhentää, ja kuinka se vaikuttaa lopputuotteen laatuun. Seisotuskokeista tehtiin aistinvaraiset arviot neljänä ajankohtana, ja keittokokeesta puolestaan kolmena. Arvioinneissa tarkasteltiin tuotteiden rakennetta ja suutuntumaa sekä kylmänä että lämpimänä. Aistinvaraisista analyyseistä saatu data kerättiin Exceliin, jossa se analysoitiin tarkemmin. Ensimmäisen seisotuskokeen tulokset olivat merkittäviä. Lyhyemmän seisotusajan tuote arvioitiin huomattavasti paremmaksi kuin tuote, jonka riisi seisoi pidemmän ajan. Toisen seisotuskokeen tuotteiden väliset erot eivät olleet yhtä suuret, mutta jälleen lyhyemmän seisotusajan omaava tuote arvioitiin paremmaksi. Parhaimmat arviot sai tuote, jossa riisi seisoi lyhimmän ajan kaikista seisotuskokeiden riiseistä. Keittokokeen tulokset tukivat lyhyemmän keittoajan suuntaan. Lyhyemmän keittoajan tuote arvioitiin paremmaksi kuin nykyisen keittoajan tuote kaikissa arviointikohteissa. Tutkimuskohde oli erittäin haastava, johtuen prosessin monista muuttujista. Tutkimus kuitenkin tuotti paljon tietoa yritykselle, vaikka jatkotutkimukset olisivat edelleen tarpeen. Maksalaatikon tuotelaatu voisi parantua lyhentämällä keittoaikaa sekä pitämällä riisin seisotusajat mahdollisimman tasaisina, välttäen liian pitkiä seisotusaikoja. Tutkimukset tulisi toistaa, jotta muiden prosessivaiheiden vaikutus saataisiin paremmin hallintaan. Tällä myös parannettaisiin tutkimuksen luotettavuutta ja vähennettäisiin satunnaisten virheiden vaikutusta tuloksiin. Riisin keitto- ja seisotusajat ovat tärkeitä tekijöitä, mutta ne ovat vain pieni osa koko prosessia. Olisi suositeltavaa laajentaa tutkimusta myös muihin prosessivaiheisiin, jotta kokonaislaatu voidaan optimoida paremmin.