Henkilökunnan tuen tarve väkivaltatilanteissa vaativan tason lastensuojelulaitokseksessa
Huvinen, Carita (2025)
Huvinen, Carita
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298103
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee vaativan tason lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia ja turvallisuudentunteen tarpeita erityisesti tilanteissa, joissa kohdataan väkivaltaisesti käyttäytyviä, päihde- ja rikoskierteessä olevia nuoria. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelulaitoksen henkilöstön näkemyksiä väkivallan uhasta, saatavilla olevasta tuesta sekä keinoista turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, ja aineisto kerättiin Microsoft Forms -kyselylomakkeen avulla kymmeneltä vaativan tason lastensuojelulaitoksen työntekijältä, jotka kohtaavat säännöllisesti työssään väkivaltaisesti käyttäytyviä nuoria. Tutkimuksessa käytettiin avoimia kysymyksiä syvällisen tiedon saamiseksi työntekijöiden kokemuksista, turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä heidän tarpeistaan tuen ja työympäristön suhteen. Keskeisenä tuloksena ilmeni, että jatkuva väkivallan uhka heikentää merkittävästi työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia, aiheuttaen stressiä, jatkuvaa jännitystä ja turvallisuuden tunteen vähenemistä, mikä vaikuttaa negatiivisesti työn mielekkyyteen ja motivaatioon. Kollegiaalinen vertaistuki ja jälkipuintitilaisuudet nähtiin tärkeinä tukimuotoina, mutta ennakoivaan turvallisuuteen, kuten käytännönläheisiin koulutuksiin ja simulaatioharjoituksiin, kaivattiin lisäpanostusta. Lisäksi työntekijät korostivat konkreettisten turvallisuustoimenpiteiden, kuten hälytysjärjestelmien sekä johdon aktiivisen roolin ja näkyvyyden tärkeyttä turvallisuuden vahvistamisessa. Kokonaisvaltaisesti toteutettavat turvallisuuskoulutukset ja järjestelmällinen psykologinen tuki tunnistettiin olennaisiksi väkivallan uhan hallinnassa ja työhyvinvoinnin parantamisessa.
Keskeisinä kehittämistarpeina nousivat esille käytännönläheisten koulutusten ja simulaatioharjoitusten lisääminen, teknisten turvallisuusratkaisujen päivittäminen, työvuorosuunnittelun kehittäminen sekä johdon näkyvyyden ja tuen vahvistaminen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, ja aineisto kerättiin Microsoft Forms -kyselylomakkeen avulla kymmeneltä vaativan tason lastensuojelulaitoksen työntekijältä, jotka kohtaavat säännöllisesti työssään väkivaltaisesti käyttäytyviä nuoria. Tutkimuksessa käytettiin avoimia kysymyksiä syvällisen tiedon saamiseksi työntekijöiden kokemuksista, turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä heidän tarpeistaan tuen ja työympäristön suhteen. Keskeisenä tuloksena ilmeni, että jatkuva väkivallan uhka heikentää merkittävästi työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia, aiheuttaen stressiä, jatkuvaa jännitystä ja turvallisuuden tunteen vähenemistä, mikä vaikuttaa negatiivisesti työn mielekkyyteen ja motivaatioon. Kollegiaalinen vertaistuki ja jälkipuintitilaisuudet nähtiin tärkeinä tukimuotoina, mutta ennakoivaan turvallisuuteen, kuten käytännönläheisiin koulutuksiin ja simulaatioharjoituksiin, kaivattiin lisäpanostusta. Lisäksi työntekijät korostivat konkreettisten turvallisuustoimenpiteiden, kuten hälytysjärjestelmien sekä johdon aktiivisen roolin ja näkyvyyden tärkeyttä turvallisuuden vahvistamisessa. Kokonaisvaltaisesti toteutettavat turvallisuuskoulutukset ja järjestelmällinen psykologinen tuki tunnistettiin olennaisiksi väkivallan uhan hallinnassa ja työhyvinvoinnin parantamisessa.
Keskeisinä kehittämistarpeina nousivat esille käytännönläheisten koulutusten ja simulaatioharjoitusten lisääminen, teknisten turvallisuusratkaisujen päivittäminen, työvuorosuunnittelun kehittäminen sekä johdon näkyvyyden ja tuen vahvistaminen.