"Anna mun kaikki jaksaa" : sekundaarianalyysi Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden hyvinvointia kuvaavista tekijöistä

Abstract

Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä on Suomessa tutkittu laajasti Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toteuttamissa Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveys -tutkimuksissa. Terveydestä puhuttaessa mainitaan yleensä myös hyvinvointi, jonka merkitystä ja sisältöä tässä opinnäytetyössä käsitellään. Hyvinvointi ymmärretään usein ihmisen subjektiiviseksi tuntemukseksi omasta tilastaan. Turun ammattikorkeakoulu on halunnut lähteä selvittämään opiskelijoiden hyvinvointia vuonna 2013 toteutetulla tutkimuksella opiskelijahyvinvoinnista. Tässä opinnäytetyössä tarkastelukohteeksi on otettu ensimmäisen vuoden opiskelijat ja heidän avoimet vastauksensa, joissa he kuvaavat hyvinvointiaan lisääviä tekijöitä. Sekundaarianalyysin on toivottu tuottavan tietoa sekä kehitysehdotuksia siitä, miten opiskelijoiden hyvinvointia ja kiinnittymistä korkeakouluun voidaan tukea ja samalla tehostaa opintojen läpäisyä.

Tutkielman aineistona on toiminut 411 opiskelijan avoimet vastaukset kysymykseen "mikä lisäisi hyvinvointiasi eniten". Aineistoa on käsitelty ja analysoitu aluksi aineistolähtöisesti ja myöhemmässä vaiheessa teoriaohjaavasti. Analyysiä ohjaavina viitekehyksinä ovat olleet Kristiina Kuntun dynaaminen opiskelukykymalli ja Ann Wilcockin toimintakeskeinen terveyskäsitys.

Sekundaarianalyysin tuloksissa opiskelijoiden ajanhallinnan ongelmat nousevat koko aineiston keskeiseksi teemaksi ja yhdeksi analyysin pääluokista. Tämän lisäksi opiskelijat toivoivat muun muassa opintojen kuormituksen tasaisempaa jakaantumista, onnistumisen kokemuksia, liikunnan lisäämistä, parempaa toimeentuloa ja hyviä sosiaalisia suhteita. Tutkielmassa esitellään keinoja opiskelijan hyvinvoinnin lisäämiseen niin opiskelijan kuin ammattikorkeakoulun näkökulmasta.

The health of students in higher education in Finland has been extensively studied by the Finnish Student Health Service. When discussing health, something that is usually mentioned as well is well-being, the significance and contents of which are examined in this thesis. Well-being is often understood to be a person’s subjective impression of their own state. Turku University of Applied Sciences has aimed to look into the well-being of students with a study in 2013. This thesis focuses on first-year students and their descriptions of factors which increase their well-being. The secondary analysis has been hoped to produce information and suggestions for development on how students’ well-being and attachment to a higher education institute can be supported while making them complete their studies more efficiently.

The data of the thesis consists of 411 students’ answers to the question: “What would increase your well-being the most?”. The data was first analyzed with a focus on the data itself and at a later stage with a focus on the theories of the field. The guidelines for the analysis were Kristiina Kunttu’s dynamic learning model and Ann Wilcock’s occupational perspective of health.

In the results of the secondary analysis the problems in time management rise above the rest as the central theme of the data and one of the main classes of the analysis. In addition to this, students wished for, among other things, a more balanced study schedule, feelings of accomplishment, more physical exercise, a better income and healthy social relationships. Different ways to increase the well-being of the student from both viewpoints, the student’s and the institute’s, are presented in this thesis.