Monipaikkaisen hybridityön vaikutukset: Seurantakyselyn kehittäminen : Case X
Hurmalainen, Krista (2025)
Hurmalainen, Krista
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298183
Tiivistelmä
Koronapandemian jälkeisessä työelämässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joista keskeisimpiä olivat etätyön yleistyminen ja hybridityömallin omaksuminen. Nämä muutokset vaikuttivat sekä työn tekemisen tapoihin että johtamiskäytänteisiin. Opinnäytetyössä tutkittiin monipaikkaisen hybridityön vaikutuksia työntekijöiden arkeen ja esihenkilötyöhön. Tavoitteena oli selvittää millaisia mahdollisuuksia ja haasteita työn tekemisen muutos toi mukanaan työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta sekä kehittää työväline, jonka avulla näitä voitiin seurata esihenkilötyön näkökulmasta muuttuneessa työympäristössä.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin. Teoriaosassa esiteltiin tutkimusmenetelmät ja tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittavien näkökulmien kannalta olennaista teoriaa. Työn empiriaosassa tehtiin kaksi erillistä puolistrukturoitua kyselyä. Kyselyiden avulla saatiin selville, mitä mahdollisuuksia tai haasteita käytössä oleva monipaikkainen hybridityömalli oli tuonut tullessaan ja millainen tarve opinnäytetyössä kehitetylle seurantakyselylle oli.
Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi valtakunnallinen valtion yksittäinen virasto, jossa työskennellään monipaikkaisesti hybridityömallilla. Otanta rajattiin koskemaan toimintoa, jossa opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee. Tarkoituksena oli vastata tutkimusongelmaan siitä, miten esihenkilötyötä voitiin toteuttaa työntekijöiden hyvinvointia ja työskentelyä tukevalla tavalla monipaikkaisessa hybridityössä, huomioiden yksilölliset tarpeet ja työn erilaiset kontekstit.
Tutkimuksessa todettiin, että työolojen ja hyvinvoinnin seuranta on erityisen tärkeää monipaikkaisessa hybridityössä, sillä sen avulla voidaan tukea työntekijöiden hyvinvointia ja ammatillista kehittymistä, vaikka työskentely tapahtuu eri paikoissa ja ympäristöissä. Työn tuloksena kehitettiin joustava seurantakyselymalli, joka tukisi työolojen ja hyvinvointiin liittyvää seurantaa. Tutkimuksessa ilmeni, että työntekijöiden ja työpaikkojen tilanteet pysyivät paremmin ajan tasalla, kun seurantakyselyitä toteutettaisiin kaksi kertaa vuodessa kehityskeskustelujen ja organisaation henkilöstökyselyn rinnalla.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin. Teoriaosassa esiteltiin tutkimusmenetelmät ja tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittavien näkökulmien kannalta olennaista teoriaa. Työn empiriaosassa tehtiin kaksi erillistä puolistrukturoitua kyselyä. Kyselyiden avulla saatiin selville, mitä mahdollisuuksia tai haasteita käytössä oleva monipaikkainen hybridityömalli oli tuonut tullessaan ja millainen tarve opinnäytetyössä kehitetylle seurantakyselylle oli.
Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi valtakunnallinen valtion yksittäinen virasto, jossa työskennellään monipaikkaisesti hybridityömallilla. Otanta rajattiin koskemaan toimintoa, jossa opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee. Tarkoituksena oli vastata tutkimusongelmaan siitä, miten esihenkilötyötä voitiin toteuttaa työntekijöiden hyvinvointia ja työskentelyä tukevalla tavalla monipaikkaisessa hybridityössä, huomioiden yksilölliset tarpeet ja työn erilaiset kontekstit.
Tutkimuksessa todettiin, että työolojen ja hyvinvoinnin seuranta on erityisen tärkeää monipaikkaisessa hybridityössä, sillä sen avulla voidaan tukea työntekijöiden hyvinvointia ja ammatillista kehittymistä, vaikka työskentely tapahtuu eri paikoissa ja ympäristöissä. Työn tuloksena kehitettiin joustava seurantakyselymalli, joka tukisi työolojen ja hyvinvointiin liittyvää seurantaa. Tutkimuksessa ilmeni, että työntekijöiden ja työpaikkojen tilanteet pysyivät paremmin ajan tasalla, kun seurantakyselyitä toteutettaisiin kaksi kertaa vuodessa kehityskeskustelujen ja organisaation henkilöstökyselyn rinnalla.
