Lehtilannoituksen vaikutus kauran valkuaispitoisuuteen: vertailussa kauralajikkeet Oiva ja Niklas
Peltoniemi, Topias (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298278
Tiivistelmä
Kauran viljely on Suomessa suosittua, koska kaurasato on helpompi saada onnistumaan ja se ei ole kasvupaikkansa suhteen yhtä vaativa kuin muut viljat. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lehtilannoituksen vaikutus sadon valkuaispitoisuuteen kahdella eri kauralajikkeella. Opinnäytetyön aineistopohjana on vuonna 2024 tehty viljelykoe Etelä-Pohjanmaalla Teuvan Horonkylässä.
Koelohkot jaettiin kahteen koejäseneen, jotka olivat normaalikasvusto (koejäsen 1) ja nollaruutu (koejäsen 2). Molemmille koejäsenille viljelytoimenpiteet koelohkoilla olivat täysin samat, ainoastaan nollaruuduille jätettiin lehtilannoite antamatta. Koelohkoilta kerätyt viljanäytteet analysoitiin NIR-laitteella.
Kasvukausi 2024 oli alkupuolelta hieman kuiva ja loppukaudesta märkyyttä esiintyi turhan paljon. Tästä huolimatta kaurakasvusto säilyi terveenä ja elinvoimaisena koko kasvukauden ajan ja koelohkoilta saatiin onnistunut sato. Molemmilla lajikkeilla lehtilannoitetulta alueelta otetuista näytteistä valkuaispitoisuus oli korkeampi kuin nollaruuduilta otetuista näytteistä.
Tällä viljelykokeella pystyttiin osittain todentamaan, että lehtilannoituksella ainakin kasvukaudella 2024 oli kauran valkuaispitoisuutta nostattava vaikutus. Varmempien tulosten saamiseksi tulisi koetta toistaa useampana vuonna ja kokeeseen voisi tuoda mukaan erilaisia mittausmenetelmiä, esimerkiksi lehtilannoituksen vaikutuksesta lehtimassaan. Lisäksi nollaruutujen määrää voisi lisätä, jolloin tulokset olisivat luotettavimpia.
Koelohkot jaettiin kahteen koejäseneen, jotka olivat normaalikasvusto (koejäsen 1) ja nollaruutu (koejäsen 2). Molemmille koejäsenille viljelytoimenpiteet koelohkoilla olivat täysin samat, ainoastaan nollaruuduille jätettiin lehtilannoite antamatta. Koelohkoilta kerätyt viljanäytteet analysoitiin NIR-laitteella.
Kasvukausi 2024 oli alkupuolelta hieman kuiva ja loppukaudesta märkyyttä esiintyi turhan paljon. Tästä huolimatta kaurakasvusto säilyi terveenä ja elinvoimaisena koko kasvukauden ajan ja koelohkoilta saatiin onnistunut sato. Molemmilla lajikkeilla lehtilannoitetulta alueelta otetuista näytteistä valkuaispitoisuus oli korkeampi kuin nollaruuduilta otetuista näytteistä.
Tällä viljelykokeella pystyttiin osittain todentamaan, että lehtilannoituksella ainakin kasvukaudella 2024 oli kauran valkuaispitoisuutta nostattava vaikutus. Varmempien tulosten saamiseksi tulisi koetta toistaa useampana vuonna ja kokeeseen voisi tuoda mukaan erilaisia mittausmenetelmiä, esimerkiksi lehtilannoituksen vaikutuksesta lehtimassaan. Lisäksi nollaruutujen määrää voisi lisätä, jolloin tulokset olisivat luotettavimpia.