Vanhuus tekstissä : Ilkka-Pohjalaisen tapa rakentaa vanhuutta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista kuvaa vanhuudesta rakennetaan Etelä-Pohjanmaan laajalevikkisimmän lehden kirjoituksissa, miten heistä puhutaan suomalaisessa yhteiskunnassa sekä millaisia diskursseja aineistosta nousee. Tutkimus on ajankohtainen väestörakenteen muuttuessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus siitä, että sanomalehtien välityksellä rakennetaan sosiaalista todellisuutta kielenkäytön avulla.

Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, jonka avulla on tulkittu sosiaalisen todellisuuden rakentumista ja ikäihmisistä käytettyjä puhetapoja. Tutkimuksen analyysin teoreettinen viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineiston muodostivat Ilkka-Pohjalaisen ikääntymiseen liittyvät kirjoitukset vuodelta 2024–2025, joita oli valittu analysoitavaksi 30 kappaletta. Aineisto on kerätty Ilkka-Pohjalaisen digiarkistosta.

Diskurssianalyysin tuloksena aineistosta rakentui kolme diskurssia; Ikääntyneet osana ratkaisua, Inhimillinen ja kestävä hoiva sekä Ikääntyneet osana yhteisöä. Jokaiselle diskurssille muodostui alateemoja, jotka tarkentavat ja jäsentävät kutakin diskurssia. Ikääntyneet osana ratkaisua -diskurssia kuvaavat työelämä ja hyvinvoinnin edistäminen; Inhimillinen ja kestävä hoiva -diskurssia hahmottaa laatu, yhteiskunnalliset rakenteet sekä yhteisöllinen hoiva; Ikääntyneet osana yhteisöä -diskurssia tuodaan esiin päätöksenteon ja yksinäisyyden näkökulmista.

Vanhuus rakentui kahtiajakoisena; ensisijaisesti vanhuus näyttäytyi hoivan ja avun tarpeena, mutta toisaalta ikäihmiset kuvattiin myös aktiivisina ja osallistuvina kansalaisina, joilla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Väestön ikääntyminen koettiin taloudellisena haasteena, jolloin myös läheisten antama tuki korvaa virallisen hoivan. Päätöksenteossa ikääntyneiden äänen ei koettu pääsevän riittävästi esiin ja tämä altistaa myös osattomuuden kokemuksille.

The purpose of this thesis was to examine how the concept of old age is constructed in the writings of the most widely circulated newspaper in South Ostrobothnia, how older people are discussed in Finnish society, and what kinds of discourse emerges from the material. The study is particularly relevant due to the ongoing demographic changes. The research is based on the idea that newspapers contribute to the constructions of social reality through language use.

The analysis method used in the thesis was discourse analysis, which has been used to interpret the construction of social reality and the ways in which older people are talked about. The theoretical framework of the analysis is based on social constructivism. The research material consists of 30 articles related to aging, published in Ilkka-Pohjalainen between 2024–2025. The material was collected from the digital archive of Ilkka-Pohjalainen.

As a result of the discourse analysis, three discourses were identified: Older people as part of the solution, Humane and sustainable care, and Older people as part of community. Each discourse was further structured by subthemes that refined and clarified its meaning. The discourse ´Older people as part of the solution´ was characterized by themes of employment and well-being promotion; ´Humane and sustainable care´ was shaped by quality, societal structures and communal care; and ´Older people as part of community´ highlights perspectives on decision-making and loneliness.

Old age is constructed in a dualistic manner: primarily it is depicted as a time of care and assistance needs, but on the other hand, older people are also portrayed as active and engaged citizens who play as a significant role in society. Population aging is perceived as an economic challenge, leading to an increased reliance on support from relatives as a substitute for formal care. Additionally, the voice of older people is not seen as sufficiently heard in decision-making processes, which can contribute to experiences of exclusion.