Nurmen niittokorkeuden vaikutukset

Abstract

Nurmentuotannon merkitys maataloudessa on suuri, etenkin nautatiloilla, joissa laadukkaalla nurmirehulla on suora vaikutus eläimiin. Nurmien vaikutukset eivät jää ainoastaan säilörehuntuotantoon, vaan ne edesauttavat myös hiilensidontaa sekä luonnon monimuotoisuutta. Siksi nurmikasvustojen, nurmen satomäärien ja laadullisten ominaisuuksien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Näitä kehitysmahdollisuuksia on useita erilaisia, ja tässä työssä keskityttiin niittokorkeuteen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia nurmen niittokorkeuden vaikutuksia satomääriin, sadon laadullisiin ominaisuuksiin ja hiilensidontaan. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten niittokorkeus vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin ja sitä kautta antaa tutkittua tietoa niittokorkeuden merkityksestä nurmiin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin yhteistyössä Tulevaisuuden Ilmastoviisas Maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) -hankkeen sekä yhden hankkeessa mukana olleen pilottitilan kanssa. Pilottitilan lohkolle perustettiin vuonna 2021 ohra, jonka aluskasvina kylvettiin 5 kg/ha monivuotinen säilörehunurmiseos. Tutkimus toteutettiin kasvukausilla 2022 ja 2023. Lohkolle oli tehty kolme kaistaa, joiden leveys oli 18 metriä. Jokaisella kaistalla oli eri niittokorkeus, jotka olivat 7 cm, 10 cm sekä 13 cm. Lohko ja kaistat pysyivät samoina koko tutkimuksen ajan. Kaistoilta kerättiin kolme kertaa kasvukauden aikana analysoitavat biomassanäytteet. Kasvukaudella 2023 lähetettiin rehuanalyysinäytteet. Opinnäytetyön tuloksista havaittiin, että ensimmäisellä kasvukaudella 13 cm:n niittokorkeus tuotti parhaan kuiva-ainesadon ja toisella kasvukaudella 10 cm:n niittokorkeudella saatiin paras kuiva-ainesato. Molempien kasvukausien yhteenlasketuista sadoista, paras tuotos saatiin 10 cm:n niittokorkeudella, toiseksi paras 7 cm:n niittokorkeudella ja huonoin sato tuli 13 cm:n niittokorkeudella. Koostumustuloksista on vaikea sanoa pelkän niittokorkeuden vaikutuksista. Niistä voidaan havaita esimerkiksi, että 13 cm:n niittokorkeus tuotti keskimäärin paremmat valkuais- ja D-arvot.

Grass production plays a significant role in agriculture, particularly on cattle farms, where high-quality forage has a direct impact on animal performance. Beyond silage production, grasslands also contribute to carbon sequestration and biodiversity. Therefore, improving grass yield, quality, and stand characteristics is essential. There are various opportunities for developing the aforementioned factors, and this thesis focused on mowing height. The objective of this study was to examine the effects of mowing height on forage yield, quality, and carbon sequestration. The aim was to provide research-based information on how mowing height influences these factors. The data were collected in collaboration with the project Tulevaisuuden Ilmastoviisas Maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) and one of its pilot farms. In 2021, barley was sown on the study field with an undersown perennial silage grass mixture (5 kg/ha). The study was conducted during the 2022 and 2023 growing seasons. The field was divided into three 18-meter-wide strips, each assigned a different mowing height: 7 cm, 10 cm, and 13 cm. The field layout remained the same throughout the study. Biomass samples were collected three times per season for analysis. In 2023 forage quality analyses were conducted. The results showed that in the first growing season, the highest dry matter yield was obtained with a mowing height of 13 cm, whereas in the second season, the 10 cm height produced the best yield. Overall, across both seasons, the highest total yield was achieved with the 10 cm height. Although the impact of mowing height on forage composition was inconclusive, the 13 cm height produced higher average crude protein and digestibility values.