Korkotason laskun vaikutus opintolainan nostamiseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten korkotason lasku vaikuttaa opintolainan nostamiseen Haaga-Helian liiketalouden tradenomiopiskelijoiden keskuudessa. Edellä mainittua tutkimuksen päätutkimusongelmaa on tukemassa alaongelmat, joiden avulla päätutkimusongelmaan luodaan vastausta. Opiskelijan tulorakenne, opintolainan nostoon vaikuttavat tekijät ja korkotietoisuuteen vaikuttavat tekijät ovat tutkimuksen alaongelmat. Tutkimus on ajankohtainen sillä opintolainassa yleisimmin käytetty korko eli euriborkorko on ollut laskussa viimeisen noin 1,5 vuotta.

Tietoperusta on luotu helpottamaan tutkimuksen ymmärrettävyyttä. Tietoperustassa selitetään asiasanat ja annetaan lukijalle avaimet ymmärtää tutkimuksessa oleva sisältö. Tietoperustan lähteinä pääosin toimii eri viranomaisten verkkosivut ja artikkelit sekä esimerkiksi yliopistojen tietopankit.

Tutkimus toteutetaan määrällisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto kerätään strukturoidun kyselylomakkeen avulla, joka lähetetään satunnaisotoksella valitulle kohderyhmälle sähköpostitse. Lomakkeen kysymykset tukevat tutkimusongelmien analysointia. Aineistoa käsitellään tilastollisen analyysin ja erilaisten tilastollisten tunnuslukujen avulla, kuten korrelaatio, riippuvuussuhteet, keskiarvo ja prosenttiosuudet. Tutkimustuloksia esitetään sanallisesti sekä graafien avulla. Graafien pohjina on sekä erilaiset kaaviot ja taulukot, että korrelaatiomatriisi. Tässä tutkimuksessa käytetään 95 % luottamusväliä tilastollisessa analyysissä.

Tämän tutkimuksen perusteella ei voida suoranaisesti todeta, että korkotason lasku vaikuttaisi opintolainan nostamiseen. Eri muuttujien välille ilmenevät korrelaatiot eivät ole joko tilastollisesti merkitseviä tai vahvoja korrelaatioita. Eri muuttujien väliset riippuvuussuhteet ei kaikki myöskään tue sitä, että korkotason laskulla olisi suoranaiset vaikutukset opintolainan nostamiseen kohderyhmällä. Tämän tutkimuksen perusteella opiskelijat painoarvottavat opintolainan korkoa nostopäätöstä tehdessään vain keskiarvolla 3,2, Likertin asteikolla, mikä on vain hieman neutraalin yläpuolella.

Tästä tutkimuksesta jatkotutkimusehdotus olisi tutkia opintovelallisten ja opintovelattomien oman talouden eroavaisuuksia 5 vuoden päästä valmistumisesta. Tutkien esimerkiksi sitä, miten opintolaina on aikanaan käytetty ja mihin sitä on käytetty.