Turvetuotannon kaluston hyödyntämisen mahdollisuudet järviruo’on logistiikassa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan Kymenlaakson alueella käytetyn turvetuotannon kaluston soveltuvuutta järviruo’on logistiikkaketjun tarpeisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista kalustoa turvetuotannossa on perinteisesti käytetty ja kuinka paljon sitä on edelleen saatavilla turvetuotannon vähentymisen myötä. Lisäksi työssä arvioitiin, soveltuuko jäljelle jäänyt kalusto järviruo’on korjuuseen ja kuljetukseen sekä voidaanko sitä uudelleen hyödyntää uusiin käyttötarkoituksiin, jotka tukisivat kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteita.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui turvetuotannon eri tuotantomenetelmistä sekä niissä käytettävästä kalustosta. Teoriassa käydään läpi myös järviruo’on ominaisuuksia sekä sen hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa käyttökohteissa ja järviruo’on korjuussa käytettävän kaluston vaatimuksia. Lisäksi tarkasteltiin järviruo’on tuotantoketjua, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva siitä, miten kaluston mahdolliset rajoitteet vaikuttavat koko ketjun toimivuuteen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa puolistrukturoidut haastattelut turvetuotannon yrittäjien kanssa muodostivat keskeisen aineiston. Haastatteluiden avulla kerättyä tietoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä, joka mahdollisti keskeisten teemojen ja haasteiden systemaattisen jäsentämisen. Kokeneita turveyrittäjiä haastattelemalla saatiin syvällistä ymmärrystä kaluston mahdollisesta soveltuvuudesta, ja haastattelut antoivat mahdollisuuden vertailla eri toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että turvetuotannon kalustoa ei voida hyödyntää järviruo’on korjuussa, lukuun ottamatta muutamaa yksittäistä konetta. Opinnäytetyön johtopäätöksissä käytiin läpi puhelinhaastatteluista saatuja vastauksia sekä analysoitiin saatuja tuloksia. Johtopäätöksissä analysoidaan puhelinhaastattelun onnistumista, etenkin kalustomäärien osalta. Kehitysehdotuksena todetaan, että kaluston tarkka määrä saadaan paikan päällä inventoimalla ja suositellaan jo toimivan kaluston eli rinnekoneiden optimoinnin tutkimista.