Tiimien johtaminen ammatillisessa koulutuksessa: miten tiimejä johdetaan tulevaisuudessa?
Kivivuori, Marja (2025)
Kivivuori, Marja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308440
Tiivistelmä
Työelämän murros on ollut käynnissä viimeisen vuosikymmenen ajan. Kyseessä on pitkäjänteinen muutos, jossa siirrytään kohti monipuolisempaa ja moninaisempaa työelämää. Murrosta ohjaavat megatrendit, kuten digitalisaatio, kaupungistuminen, ilmaston- ja väestörakenteen muutokset. Työn murroksessa on siirrytty yksintyöskentelystä kohti tiimityötä. Tiimityön johtaminen edellyttää johtamis- ja toimintakulttuurin muutosta. Opinnäytetyön kontekstina toimi ammatillinen koulutus ja kohdeorganisaationa ammatillisen koulutuksen järjestäjä SASKY koulutuskuntayhtymä, jonka käytänteitä on uudistettu ottamalla käyttöön tiimimäinen toimintamalli tulosalueilla.
Opinnäytetyössä selvitettiin keskijohdon kokemuksia ja käsityksiä tiimien johtamisesta sekä luotiin ymmärrys siitä, miten keskijohdon käsitykset johtamisesta tukevat johtamisen siirtymistä kohti tiimin johtamista. Lisäksi arvioitiin, kuinka tulevaisuuden asiantuntijatiimejä tulisi johtaa.
Tavoitteena oli tehdä keskijohdon johtajuusajattelua ja tiimimallissa työskentelystä kertynyttä kokemusta näkyväksi sekä tuottaa tietoa tiimien ja keskijohdon työn tukemiseksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu tiimeihin ja johtajuuteen kiinnittyvästä kirjallisuudesta.
Tutkimus osoitti, että keskijohto kokee tiimityön mallin voimavarana kohdeorganisaatiossa. Tiimimallin käyttöönotto on onnistunut tulosalueilla eri tavoin, jonka johdosta tiimit ovat eri vaiheissa tulosalueilla. Johtopäätösten perusteella tiimimallin myötä tiedonkulku on kehittynyt yksiköissä ja johtajuus on muuttunut. Käytännön johtajuutta kuvataan nopeammaksi ja ketterämmäksi kuin aikaisemmin. Johtamisotteena on otettu käyttöön valmentava johtaminen. Johtajuus nähdään palvelu- ja tukitehtävänä organisaatiossa. Tulevaisuuden tiimien johtaminen pohditaan olevan henkilökohtaista johtamista valmentavan johtamisen otteella, jolloin johtaminen kohdistuu yksilölle osana tiimiä, ei niinkään suurelle joukolle henkilöitä yhtäaikaisesti. Johtamisessa nähdään korostuvan arvojen mukainen johtaminen, talousjohtaminen ja luottamus johtamisen osa-alueena.
Opinnäytetyössä selvitettiin keskijohdon kokemuksia ja käsityksiä tiimien johtamisesta sekä luotiin ymmärrys siitä, miten keskijohdon käsitykset johtamisesta tukevat johtamisen siirtymistä kohti tiimin johtamista. Lisäksi arvioitiin, kuinka tulevaisuuden asiantuntijatiimejä tulisi johtaa.
Tavoitteena oli tehdä keskijohdon johtajuusajattelua ja tiimimallissa työskentelystä kertynyttä kokemusta näkyväksi sekä tuottaa tietoa tiimien ja keskijohdon työn tukemiseksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu tiimeihin ja johtajuuteen kiinnittyvästä kirjallisuudesta.
Tutkimus osoitti, että keskijohto kokee tiimityön mallin voimavarana kohdeorganisaatiossa. Tiimimallin käyttöönotto on onnistunut tulosalueilla eri tavoin, jonka johdosta tiimit ovat eri vaiheissa tulosalueilla. Johtopäätösten perusteella tiimimallin myötä tiedonkulku on kehittynyt yksiköissä ja johtajuus on muuttunut. Käytännön johtajuutta kuvataan nopeammaksi ja ketterämmäksi kuin aikaisemmin. Johtamisotteena on otettu käyttöön valmentava johtaminen. Johtajuus nähdään palvelu- ja tukitehtävänä organisaatiossa. Tulevaisuuden tiimien johtaminen pohditaan olevan henkilökohtaista johtamista valmentavan johtamisen otteella, jolloin johtaminen kohdistuu yksilölle osana tiimiä, ei niinkään suurelle joukolle henkilöitä yhtäaikaisesti. Johtamisessa nähdään korostuvan arvojen mukainen johtaminen, talousjohtaminen ja luottamus johtamisen osa-alueena.
