Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Lämpölaitosten tuhkan käytön selvittäminen

Kettunen, Sami (2025)

Avaa tiedosto
Kettunen_Sami.pdf (2.035Mt)
Lataukset: 


Kettunen, Sami
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505048916
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja se toteutettiin osana Heleä-kehityshanketta. Heleän tavoitteena on edistää biopohjaisen tuhkan käyttöä turvepohjaisten metsien lannoituksessa, kehittää tuhkalannoituksessa tarvittavia toimintaketjuja ja saada kolminkertaistettua Keski-Suomen turvemaiden tuhkalannoitukset tulevien vuosien aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli hankkia tietoja lämpölaitosten tuhkien metsälannoituskäytön arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena oli, että Heleä-hanke pystyy vertaamaan hankkeessa Keski-Suomen alueella tehtyjen haastattelujen tuloksia opinnäytetyön tuloksiin. Opinnäytetyö tehtiin pääosin määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Työ toteutettiin puhelinhaastatteluina kevään 2025 aikana. Haastattelussa käytettiin puolistrukturoituja kysymyksiä, joilla haettiin vastauksia laadullisiin ja määrällisiin kysymyksiin. Haastateltavina olivat Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pirkan-maan sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevat lämpölaitostoimijat. Haastatteluja tehtiin 20, ne kattoivat 22 yritystä, 77 lämpölaitosta ja 96 lämpölaitoskattilaa. Työn tuloksena saatiin tietää, että kattiloissa käytettiin polttoaineina pelkästään biopolttoaineita ja turvetta. Kattiloiden tuhkajakeista 40 % päätyy jätetoimittajalle ja vain 28 % metsälannoitukseen. Suurimpina esteinä metsälannoituskäytölle haastatellut kokivat metsätuhkalannoituksen kysynnän puutteen ja toiseksi yleisimpänä esteenä oli, etteivät tuhkat täyttäneet metsälannoituskäytön edellyttämiä raja-arvoja. Haastatellut eivät uskoneet kiinteiden polttoaineiden polttamisen loppuvan kaukolämmön tuotannossa ja lämmöntuotannon sähköistymisellä nähtiin olevan hieman vaikutusta polttamisen määrään. Lämpölaitokset ovat pääosin pieniä, eikä niillä ole resursseja tuhkan laadun parantamiseen, logistiikka ketjujen kehittämiseen tai metsätuhkalannoituksen markkinointiin. Jos metsätuhkalannoitusta halutaan lisätä, tulisi alalle saada metsätuhkalannoitukseen erikoistuneita ulkopuolisia toimijoita, jotka ottaisivat tuhkien jatkojalostamisen ja metsälannoituskäyttöön saattamisen hoitaakseen.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste