Kokemuksia laatuharvennusmenetelmän käytöstä osana männyn laatukasvatusketjua
Salminen, Janne (2025)
Salminen, Janne
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505018553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505018553
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka yleisesti laatuharvennusmenetelmä on käytössä tai ollaanko siitä tietoisia. Lisäksi selvitettiin, onko tietoisesti tehtävä männyn laatukasvatus nykyään yleistä. Mäntyä käytetään paljon puutuoteteollisuuden raaka-aineena ja teollisuus asettaa puuaineelle tietyt laatuvaatimukset, jotka vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Mänty on käytännössä hyvälaatuinen, kun se on runkomuodoltaan suora, vähäoksainen ja sen puuaines on riittävän tiheää. Karuilla kasvupaikoilla on luontaisesti parhaat edellytykset kasvattaa laadukasta mäntyä. Puun laatuun voidaan pyrkiä vaikuttamaan metsänkasvatuksen eri vaiheissa. Kun pyritään tietoisesti kasvattamaan puuaineeltaan mahdollisimman laadukasta mäntyä, voidaan puhua männyn laatukasvatuksesta.
Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen kasvatushakkuu ja sillä on niin ikään merkittävä vaikutus metsikön tulevaan laatukehitykseen. Metsänhoidon suosituksissa mainitaan yhtenä männikön ensiharvennusmenetelmänä laatuharvennus. Laatuharvennuksessa poistetaan oksikkaimpia ja suurimpia puita. Kasvamaan jätetään hento-oksaisia lisävaltapuita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, missä haastateltiin metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoita, suurten metsäyhtiöiden metsäasiantuntijoita, metsänomistajia ja korjuuyrittäjiä. Haastattelujen mukaan männyn tietoinen laatukasvatus on harvinaista niin, että sitä tehtäisiin koko kasvatusketjun ajan. Syinä siihen ovat muun muassa metsän pitkä kiertoaika ja huono hinta laadukkaalle männylle suhteessa nähtyyn vaivaan. Laatuharvennusmenetelmän käyttö on myös hyvin harvinaista. Kaikki eivät ole vaihtoehdosta edes tietoisia. Toisaalta männiköiden ensiharvennukset saattavat olla käytännössä aina jollain tasolla laatuharvennuksia, vaikka kyseistä nimeä ei siitä käytettäisikään.
Johtopäätöksiä tutkimuksesta on tehtävä maltillisesti, koska otoskoko oli pieni ja vastaajat sijoittuivat maantieteellisesti tietylle alueelle. Asiaa voitaisiin tutkia lisää kartoittamalla laatuharvennusmenetelmälle sopivia kohteita ja tarkastella maastossa jo harvennettuja kohteita. Lisäksi voitaisiin kartoittaa laatumännyn markkinoita laajemmin.
Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen kasvatushakkuu ja sillä on niin ikään merkittävä vaikutus metsikön tulevaan laatukehitykseen. Metsänhoidon suosituksissa mainitaan yhtenä männikön ensiharvennusmenetelmänä laatuharvennus. Laatuharvennuksessa poistetaan oksikkaimpia ja suurimpia puita. Kasvamaan jätetään hento-oksaisia lisävaltapuita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, missä haastateltiin metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoita, suurten metsäyhtiöiden metsäasiantuntijoita, metsänomistajia ja korjuuyrittäjiä. Haastattelujen mukaan männyn tietoinen laatukasvatus on harvinaista niin, että sitä tehtäisiin koko kasvatusketjun ajan. Syinä siihen ovat muun muassa metsän pitkä kiertoaika ja huono hinta laadukkaalle männylle suhteessa nähtyyn vaivaan. Laatuharvennusmenetelmän käyttö on myös hyvin harvinaista. Kaikki eivät ole vaihtoehdosta edes tietoisia. Toisaalta männiköiden ensiharvennukset saattavat olla käytännössä aina jollain tasolla laatuharvennuksia, vaikka kyseistä nimeä ei siitä käytettäisikään.
Johtopäätöksiä tutkimuksesta on tehtävä maltillisesti, koska otoskoko oli pieni ja vastaajat sijoittuivat maantieteellisesti tietylle alueelle. Asiaa voitaisiin tutkia lisää kartoittamalla laatuharvennusmenetelmälle sopivia kohteita ja tarkastella maastossa jo harvennettuja kohteita. Lisäksi voitaisiin kartoittaa laatumännyn markkinoita laajemmin.