Korjuuajankohdan merkitys kuminan öljypitoisuudelle
Kuparinen, Heidi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028768
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako kuminan korjuuajankohta kuminan öljypitoisuuteen. Korjuuajankohdan merkityksestä kuminan öljypitoisuuteen ei ole aikaisemmin tutkittu ja aiheesta löytyy vähän tietoa. On tiedostettu, että myöhemmin puiduissa kuminaerissä on esiintynyt korkeampia öljypitoisuuksia. On myös ajateltu, että
variseminen olisi mahdollisesti suurempi, jos sadonkorjuu myöhästyy. Kuminan varisemista on pidetty suurena riskinä viljelijälle. Etenkin vanhemmat lajikkeet ovat herkemmin varisset, ja uudempien lajikkeiden varisemisherkkyys on alhaisempi. Tästä on lähtenyt opinnäytetyön aihe toimeksiantajalta. Viljelykoe tehtiin kasvukaudella 2023 Pohjanmaalla Laihialla Caraway Finlandin
sopimusviljelijän peltolohkolla ja opinnäytetyön toimeksiantajana oli Caraway Finland Oy.
Kasvukaudella peltolohkolla kasvoi ensimmäisen vuoden kumina ja lajikkeena oli Kepron.
Tutkimuksessa oli neljä koejäsentä, liian aikainen puinti (koejäsen 1), normaali puintiajankota (koejäsen 2), hieman myöhäinen puinti (koejäsen 3) ja myöhäinen puinti, oli kun kasvusto selvästi ylituleentunut (koejäsen 4). Kerranteita oli yhteensä 16; 4 kerranetta yhtä koejäsentä kohden. Jokaisella koejäsenellä oli neljä kerrannetta. Kuminan puinti onnistui ja puinnit ajoittuivat aikavälille 17.8.2023-5.10.2023. Jokaisen koejäsenen puinti tehtiin koeruutupuimurilla. Kuminasadosta analysoitiin sadon määrä, öljypitoisuus ja variseminen jokaiselta koeruudulta. Kasvuston varisemisen mitattiin varisemiskouruilla. Sadosta mitattiin myös puintikosteus. Tuloksien mukaan kuminan öljypitoisuus-% oli korkeimmillaan normaalina korjuuajankohtana ja toiseksi korkein myöhäisimmällä korjuuajankohdalla. Huonoin
öljypitoisuus-% saatiin liian aikaisin korjatusta sadosta. Kuminan variseminen oli kasvukaudella korkeimmillaan 11,85 kg/ha, mikä vastaa noin 1,19 %:ia 1000 kg:n sadosta. Tutkimus on tehty vain yhtenä kasvukautena yhdellä lajikkeella. Viljelykoe tulisi tehdä useampana vuotena, jotta tulokset olisivat vertailtavissa.
variseminen olisi mahdollisesti suurempi, jos sadonkorjuu myöhästyy. Kuminan varisemista on pidetty suurena riskinä viljelijälle. Etenkin vanhemmat lajikkeet ovat herkemmin varisset, ja uudempien lajikkeiden varisemisherkkyys on alhaisempi. Tästä on lähtenyt opinnäytetyön aihe toimeksiantajalta. Viljelykoe tehtiin kasvukaudella 2023 Pohjanmaalla Laihialla Caraway Finlandin
sopimusviljelijän peltolohkolla ja opinnäytetyön toimeksiantajana oli Caraway Finland Oy.
Kasvukaudella peltolohkolla kasvoi ensimmäisen vuoden kumina ja lajikkeena oli Kepron.
Tutkimuksessa oli neljä koejäsentä, liian aikainen puinti (koejäsen 1), normaali puintiajankota (koejäsen 2), hieman myöhäinen puinti (koejäsen 3) ja myöhäinen puinti, oli kun kasvusto selvästi ylituleentunut (koejäsen 4). Kerranteita oli yhteensä 16; 4 kerranetta yhtä koejäsentä kohden. Jokaisella koejäsenellä oli neljä kerrannetta. Kuminan puinti onnistui ja puinnit ajoittuivat aikavälille 17.8.2023-5.10.2023. Jokaisen koejäsenen puinti tehtiin koeruutupuimurilla. Kuminasadosta analysoitiin sadon määrä, öljypitoisuus ja variseminen jokaiselta koeruudulta. Kasvuston varisemisen mitattiin varisemiskouruilla. Sadosta mitattiin myös puintikosteus. Tuloksien mukaan kuminan öljypitoisuus-% oli korkeimmillaan normaalina korjuuajankohtana ja toiseksi korkein myöhäisimmällä korjuuajankohdalla. Huonoin
öljypitoisuus-% saatiin liian aikaisin korjatusta sadosta. Kuminan variseminen oli kasvukaudella korkeimmillaan 11,85 kg/ha, mikä vastaa noin 1,19 %:ia 1000 kg:n sadosta. Tutkimus on tehty vain yhtenä kasvukautena yhdellä lajikkeella. Viljelykoe tulisi tehdä useampana vuotena, jotta tulokset olisivat vertailtavissa.