Mittaussysteemien hyväksyminen käyttöön tykistökranaattikoneistuslinjalla
Kuusilaakso, Suvi (2025)
Kuusilaakso, Suvi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028729
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Nammo Lapua Oy:n Sastamalan tuotantoyksikön uuden tykistökranaattiammuskuoria valmistavan koneistuslinjan mittalaitteiden käyttöön hyväksyntää. Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastotutkimusta, johon mittausdata kerättiin automaattisilta mittausasemilta. Mittaus-tuloksia hyödynnettiin yrityksen omaan sisäiseen mittalaitteiden hyväksyntään. Mittausdata-aineistoa analysoitiin Minitab-ohjelmistolla, jota hyödynnettiin mittalaitteiden sopivuuden analysoinnissa ja jatko-tutkimusehdotuksissa.
Tutkimuksen tuloksena oli, että automaattimittalaitteita ei voida suurimmaksi osaksi hyväksyä käyttöön tällaisenaan, mutta niistä saatua dataa voidaan hyödyntää jatkotutkimusten tukena. Tulosten avulla havaittiin selkeitä ongelmakohtia mittauslaitteiden mittausmenetelmissä ja saatiin todennettua, että organisaation käyttämien Master-kappaleiden mittaustarkkuus ei ole riittävän luotettava. Työssä käytettyjä analysointimenetelmiä voidaan hyödyntää jatkossa yrityksen mittaussysteemien hyväksynnän arvioinnissa ja toiminnan varmentamisessa.
Tulosten perusteella 2D-laserprofiilimittarin käyttö halkaisijamittauksissa ei ollut toimiva menetelmä ilman lisäselvitystä. Tarkkuuden osalta hyväksyttävä mittaustulos saatiin halkaisijan etäisyysmittarille. Jatkotutkimusehdotuksena annettiin mittausmenetelmien tarkastelu laserprofiilimittalaitteiden mittauksille. Tulosten luotettavuus tulisi tarkastaa laserprofiilimittalaitteen pystyssä tehtävien mittausten osalta. Kummallekin mittausasemalle tulisi tehdä Master-kappaleet ja niiden kalibrointi täytyisi suorittaa akkreditoidussa kalibrointilaboratoriossa. Tämän jälkeen mittaukset tulisi tehdä uudestaan lineaarisuuden ja tarkkuuden osalta.
Tutkimuksen tuloksena oli, että automaattimittalaitteita ei voida suurimmaksi osaksi hyväksyä käyttöön tällaisenaan, mutta niistä saatua dataa voidaan hyödyntää jatkotutkimusten tukena. Tulosten avulla havaittiin selkeitä ongelmakohtia mittauslaitteiden mittausmenetelmissä ja saatiin todennettua, että organisaation käyttämien Master-kappaleiden mittaustarkkuus ei ole riittävän luotettava. Työssä käytettyjä analysointimenetelmiä voidaan hyödyntää jatkossa yrityksen mittaussysteemien hyväksynnän arvioinnissa ja toiminnan varmentamisessa.
Tulosten perusteella 2D-laserprofiilimittarin käyttö halkaisijamittauksissa ei ollut toimiva menetelmä ilman lisäselvitystä. Tarkkuuden osalta hyväksyttävä mittaustulos saatiin halkaisijan etäisyysmittarille. Jatkotutkimusehdotuksena annettiin mittausmenetelmien tarkastelu laserprofiilimittalaitteiden mittauksille. Tulosten luotettavuus tulisi tarkastaa laserprofiilimittalaitteen pystyssä tehtävien mittausten osalta. Kummallekin mittausasemalle tulisi tehdä Master-kappaleet ja niiden kalibrointi täytyisi suorittaa akkreditoidussa kalibrointilaboratoriossa. Tämän jälkeen mittaukset tulisi tehdä uudestaan lineaarisuuden ja tarkkuuden osalta.