Työhyvinvointikyselyprosessin parantaminen : case Forchem Oyj

Abstract

Kehittämistyön aiheena on työhyvinvointikyselyprosessin parantaminen. Tarkoituksena on parantaa työhyvinvointikyselyjen toteuttamisprosessia, jotta kyselyt koettaisiin merkityksellisiksi työkaluiksi ja jotta niitä pystytään paremmin hyödyntämään organisaation toiminnassa. Tavoitteena on luoda toimeksiantajayritykselle toimiva prosessi liittyen työhyvinvointikyselyiden toteuttamiseen sisältäen osa-alueet ennen kyselyä, sen ollessa käynnissä sekä liittyen tulosten läpikäymiseen tiimitasolla.

Tutkimusmenetelminä käytetään avointa haastattelua, kyselyä ja havainnointia. Haastattelun tarkoituksena on saada asiantuntijan vinkkejä prosessin kehittämiseen ja parantamiseen. Kyselyn tarkoituksena on selvittää muun muassa miten merkityksellisenä henkilöstö kokee työhyvinvointikyselyyn vastaamisen, toteutetaanko kyselyitä sopivalla frekvenssillä ja käykö esihenkilö tulokset asianmukaisella tavalla läpi. Havainnoinnin tavoitteena on selvittää, miten työhyvinvointikyselyn tulosten läpikäynti sujuu tiimeittäin.

Kehittämistyön tuloksena on selkeytetty työhyvinvointikyselyihin liittyvää prosessia, järjestetty esihenkilöille koulutusta liittyen työhyvinvointikyselyiden tulosten läpikäyntiin sekä parannettu tulosten hyödyntämistä, jotta kyselyt koetaan merkitykselliseksi ja saadulla tiedolla johtaminen optimoidaan.

The topic of the research is improving the well-being survey process. The aim is to improve the process of implementing well-being surveys, so that the surveys are perceived as meaningful tools and so that they can be better utilized in the organization's operations. The goal is to create a working process related to the implementation of well-being surveys, including the areas before the survey, during the survey and related to reviewing the results at the team level.

The research methods used are open interview, survey and observation. The goal of the interview is to get expert advice on developing and improving the process. The aim of the survey is to find out, among other things, how meaningful the personnel find answering the well-being survey, whether the surveys are carried out with an appropriate frequency and whether the supervisor reviews the results in an appropriate way. The goal of the observation is to find out how the results are being handled.

As a result of the research, the process related to well-being surveys has been clarified, training has been organized for supervisors and the utilization of the results has been improved so that the surveys are perceived as meaningful and management of the information obtained is optimised.