Lääkkeellisen kivunhoidon toteutuminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella

Abstract

Yksi tyypillisimmistä ensihoidon aktivoimiseen johtaneista oireista on potilaan kokema kipu. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan kipua aliarvioidaan ja hoidetaan puutteellisesti, ja usein kipulääkitys jää ensihoitovaiheessa riittämättömäksi. Ensihoito on keskeinen osa terveydenhuoltoa ja sen erityispiirteiden takia laadun sekä potilasturvallisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin potilaiden kipua hoidetaan lääkkeellisesti sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella, ja mitkä asiat vaikuttavat kivunhoidon toteutumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada ajankohtainen katsaus lääkkeellisen kivunhoidon toteutumisesta ensihoidossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kivunhoidon laadun arvioinnissa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tekemän omavalvontatutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen tilaaja keräsi tutkimusmateriaalin käyttämällä erikseen luotua tutkimuslomaketta, jonka avulla käytiin läpi 307 suoritettua ensihoitotehtävää aikavälillä 1.7.2024–30.9.2024. Opinnäytetyön tekijät analysoivat omavalvontamateriaalia käyttämällä SPSS eli Statistical Package for the Social Sciences -ohjelmaa, joka mahdollistaa tilastollisten analyysien tekemisen. Tutkimuksen tulokset olivat pääosin hyvin positiiviset. Kolmen yleisimmän tehtäväkoodin välillä havaittiin eroja kivun hoidon toteutumisessa; vaikka rintakipupotilaiden kipua arviointiin alkutilanteessa systemaattisemmin, kaatumisen aiheuttamaa kipua hoidettiin ja arvioitiin tehtävän edetessä pääosin täsmällisemmin ja aktiivisemmin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tehtäväajalla sekä kuljetusmatkan pituudella on vaikutusta kivunhoidon toteutumiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kivunhoito oli kaikilla osa-alueilla laadukasta ja tehtäväkoodien väliset laatuerot olivat pieniä. Aiempiin kansainvälisiin sekä suomalaisiin tutkimuksiin verrattuna kivunhoito on erittäin hyvällä tasolla. Jatkossa kivun hoidon laatua voidaan parantaa entisestään järjestämällä täydennyskoulutusta tai tarkentamalla kivun lääkehoitoa koskevia ohjeistuksia.

One of the most typical symptoms leading to the activation of emergency care is pain experienced by the patient. According to several international studies, pain is underestimated and inadequately treated, and pain medication is often insufficient during the emergency care phase. Emergency care is a crucial part of healthcare and due to its special characteristics, ensuring quality and patient safety is particularly important. The objective of this thesis was to investigate how well patients’ pain is treated medically in out-of-hospital emergency care in the area of Länsi-Uusimaa rescue department, and what issues affect the implementation of pain management. The aim of the study was to obtain a current overview of the implementation of medical pain management in emergency care in the Länsi-Uusimaa rescue department and to produce information that can be utilized in assessing the quality of pain management. The thesis was conducted as a quantitative study based on a self-monitoring survey conducted by Länsi-Uusimaa wellbeing services county. The research material was collected by the client using a separately created research form, which was used to review 307 emergency care tasks performed between July 1, 2024, and September 30, 2024. The results of the self-monitoring material were analyzed by the authors of the thesis using SPSS, Statistical Package for the Social Sciences, which enables statistical analyses. The results of the study were mostly very positive. Differences in the implementation of pain management were observed between the three most common task codes; although pain in chest pain patients was assessed more systematically at the beginning, pain caused by falls was treated and assessed more precisely and actively as the task progressed. The study also found that the task duration and the length of the transport journey have an impact on the implementation of pain management. In conclusion, it can be stated that pain care was of high quality in all areas and the quality differences between task codes were small. Compared to previous international and Finnish studies, pain care is at a very good level. In the future, the quality of pain care can be further improved by organizing continuing education or by specifying guidelines for pain medication.