Dialogisen johtamisen merkitys työhyvinvoinnille työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön aiheena oli dialogisen johtamisen merkitys työhyvinvoinnille työntekijöiden näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska sosiaali- ja terveysala on alana tällä hetkellä nopeasti muuttuva. Lisäksi viimeisten vuosien aikana työntekijöiden vaihtuvuutta on ollut paljon, joten työhyvinvoinnilla on suuri merkitys. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, miten dialoginen johtaminen näyttäytyy työntekijöille ja minkälainen merkitys dialogisella johtamisella on työhyvinvoinnille työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli löytää keinoja kehittää sosiaali- ja terveysalan dialogista johtamista kyselystä saatujen vastauksien avulla ja koostaa niistä kehittämisehdotuksia organisaatiolle mahdollista jatkokäyttöä varten.

Tutkimuksellisen kehittämistyön yhteistyötaho oli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja siinä oli määrällisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi sähköinen kysely, joka toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Kysely ohjattiin syksyllä 2024 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Seinäjoen sote-keskuksessa lähiterveyspalveluiden ja perheidenpalveluiden työntekijöille (n 34). Määrällinen aineisto analysoitiin Excelissä, ja se kuvattiin pylväskuvioilla. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistonlähtöisen eli induktiivisen analyysimenetelmän tavoin.

Tuloksista selvisi, että dialogisuus ja dialoginen johtaminen eivät aina toteudu toivotulla tavalla. Työyhteisön sisäinen vuorovaikutus näyttäytyy säännöllisinä kohtaamisina. Esihenkilöltä toivottiin hyviä vuorovaikutustaitoja, oikeudenmukaisuutta, johdonmukaisuutta, tasavertaisuutta, sujuvaa yhteydenpitoa ja helppoa saavutettavuutta. Enemmän toivottiin yhteisiä säännöllisiä kohtaamisia, joissa jokainen pääsisi sanomaan ajatuksensa. Säännölliset tapaamiset tarjoaisivat mahdollisuuksia dialogisuuden harjoittamiseen ja siihen, että jokainen tulisi kuulluksi ja nähdyksi. Tällä tavoin myös yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden kokemus kasvaisivat. Yhteinen tekeminen kasvattaa työhyvinvointia ja kannustaa moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi riittävästä ja tasavertaisesta tiedonkulusta tulisi huolehtia. Esihenkilöille toivottiin koulutusta dialogisuuteen ja dialogiseen johtamiseen liittyen.