CEAD 3D-tulostusrobotin värilisäyslaitteen prototyyppi
Hermunen, Janrik (2025)
Hermunen, Janrik
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069272
Tiivistelmä
Tampereen ammattikorkeakoululla on tullut tarve valmistaa koulun nykyiseen 3D-tulostussoluun väriaineen lisäysominaisuus. Tarve on syntynyt, kun todettiin käyttäjän manuaalisen materiaalin lisäämisen olevan ajan ja resurssien käytön kannalta järjetöntä. Haluttiin, että tämä vaihe voidaan automatisoida tulevaisuutta varten.
Suunniteltu laite perustuu Ida-Maria Forsmanin vuonna 2024 toteuttamaan ehdotukseen väriaineen lisäyslaitteesta. Tämän ehdotuksen pohjalta toteutettiin mitoitettu ja ohjelmoitu prototyyppi toimimaan todisteena projektin jatkamisen järkevyydestä. Forsmanin ehdotuksen tueksi haettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mekaanisten komponenttien jumiintumista jouduttiin pohtimaan. Sähkö- ja automaatiototeutukselle oli tehty ehdotus, joka oli myös testattu. Värigranulaateille tehtiin mittaukset niiden painojen selvittämiseksi. Annostelun tarkkuuden kannalta mittaus oli tärkeä vaihe. Mittauksen pohjalta voitiin aloittaa mekaanisen annostelu-levyn reikien sovittaminen.
Sähköteknisiin ratkaisuihin perehdyttiin käyttäen Tampereen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan laboratorion prototyyppisähköalustoja. Prototyyppi yhdistettiin sähkökytkentään. Kytkennällä todennettiin ohjelmoinnin toimivuus mekaanisen kokoonpanon kanssa. Ohjelmisto, jonka väriaineen lisäyslaite tarvitsi, toteutettiin käyttäen Arduino Uno R3 -mikro-ohjainta. Ohjauksen kirjoittamiseen tarvittiin Arduino Cloud-verkkopalvelua, jossa koodin sai kirjoitettua ja testattua. Ohjauksen koodit on selitetty, ja ne sisältyivät lopputulokseen. Ohjelmat pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman yksinkertaisesti, jotta muutosten tekeminen myöhemmässä vaiheessa onnistuu.
Tuloksena syntyi annostelulevylle testattu ja muovista valmistettu prototyyppi vaadituilla ominaisuuksilla. Lopputuloksena annettiin myös vaihtoehtoinen toteutustapa käyttäen annosteluruuvia. Virallisen mallin kustannuksia pohdittiin. Esille tuotiin valmistukseen tarvittava vahvempi materiaali, esimerkiksi alumiini. Työhön sisältyy valmistukseen vaadittavat piirustukset annostelulevyn ja annosteluruuvin prototyypeille.
Suunniteltu laite perustuu Ida-Maria Forsmanin vuonna 2024 toteuttamaan ehdotukseen väriaineen lisäyslaitteesta. Tämän ehdotuksen pohjalta toteutettiin mitoitettu ja ohjelmoitu prototyyppi toimimaan todisteena projektin jatkamisen järkevyydestä. Forsmanin ehdotuksen tueksi haettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mekaanisten komponenttien jumiintumista jouduttiin pohtimaan. Sähkö- ja automaatiototeutukselle oli tehty ehdotus, joka oli myös testattu. Värigranulaateille tehtiin mittaukset niiden painojen selvittämiseksi. Annostelun tarkkuuden kannalta mittaus oli tärkeä vaihe. Mittauksen pohjalta voitiin aloittaa mekaanisen annostelu-levyn reikien sovittaminen.
Sähköteknisiin ratkaisuihin perehdyttiin käyttäen Tampereen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan laboratorion prototyyppisähköalustoja. Prototyyppi yhdistettiin sähkökytkentään. Kytkennällä todennettiin ohjelmoinnin toimivuus mekaanisen kokoonpanon kanssa. Ohjelmisto, jonka väriaineen lisäyslaite tarvitsi, toteutettiin käyttäen Arduino Uno R3 -mikro-ohjainta. Ohjauksen kirjoittamiseen tarvittiin Arduino Cloud-verkkopalvelua, jossa koodin sai kirjoitettua ja testattua. Ohjauksen koodit on selitetty, ja ne sisältyivät lopputulokseen. Ohjelmat pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman yksinkertaisesti, jotta muutosten tekeminen myöhemmässä vaiheessa onnistuu.
Tuloksena syntyi annostelulevylle testattu ja muovista valmistettu prototyyppi vaadituilla ominaisuuksilla. Lopputuloksena annettiin myös vaihtoehtoinen toteutustapa käyttäen annosteluruuvia. Virallisen mallin kustannuksia pohdittiin. Esille tuotiin valmistukseen tarvittava vahvempi materiaali, esimerkiksi alumiini. Työhön sisältyy valmistukseen vaadittavat piirustukset annostelulevyn ja annosteluruuvin prototyypeille.