Palokatkomassojen vähähiilisyys
Jokelainen, Ilona (2025)
Jokelainen, Ilona
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059087
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää palokatkomassojen vähähiilisyys ja arvioida niiden ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri palokatkomateriaaleja ja selvitettiin, onko vähäpäästöisten palokatkotuotteiden valinta rakennushankkeessa mahdollista ilman, että paloturvallisuus heikkenee. Lisäksi tutkittiin rakennusalan standardeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat vähähiilisten materiaalien käyttöä. Samalla perehdyttiin palokatkojen suunnitteluun, toteutukseen ja huoltoon sekä paloturvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön.
Rakennusalalla on kasvava tarve vähähiilisille ja ympäristöystävällisille materiaaleille, sillä kestävän kehityksen tavoitteet ja kiristyvät säädökset ohjaavat vähäpäästöisten vaihtoehtojen käyttöön. Palokatkomassat ovat keskeinen osa rakennusten paloturvallisuutta, mutta niiden ympäristövaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin niiden teknistä suorituskykyä. Alan toimijoiden, kuten suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalivalmistajien, tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä vähäpäästöisten ja turvallisten ratkaisujen kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja vertailuanalyysinä, jossa tarkasteltiin eri palokatkomateriaalien päästöjä ja teknisiä ominaisuuksia. Työssä kehitettiin myös taulukkomuotoinen valitsin, jonka avulla alan ammattilaiset voivat valita hankkeisiinsa sopivat palokatkomateriaalit huomioiden teknisen suorituskyvyn lisäksi kestävän kehityksen vaatimukset. Valitsimen avulla käyttäjä voi suodattaa tuotteita suorituskyvyn, käyttökohteen, materiaalin ja ympäristövaikutusten perusteella.
Tulokset osoittivat, että palokatkomassojen hiilidioksidipäästöissä on suuria eroja; akryylipohjaiset tuotteet olivat keskimäärin vähäpäästöisimpiä, mutta polyuretaanipohjaisilla tuotteilla yksittäisten tuotteiden hiilidioksidipäästöt olivat huomattavan pienet suhteessa tilavuuteen. Vähäpäästöisten palokatkomassojen valinta on mahdollista niin, että tekninen suorituskyky ja rakenteen palo-osastointi säilyy, mutta valinta edellyttää huolellista tarkastelua. Vaikka palokatkojen osuus rakennushankkeen kokonaispäästöistä on pieni, jokainen ympäristötietoinen valinta edistää vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä.
Rakennusalalla on kasvava tarve vähähiilisille ja ympäristöystävällisille materiaaleille, sillä kestävän kehityksen tavoitteet ja kiristyvät säädökset ohjaavat vähäpäästöisten vaihtoehtojen käyttöön. Palokatkomassat ovat keskeinen osa rakennusten paloturvallisuutta, mutta niiden ympäristövaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin niiden teknistä suorituskykyä. Alan toimijoiden, kuten suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalivalmistajien, tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä vähäpäästöisten ja turvallisten ratkaisujen kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja vertailuanalyysinä, jossa tarkasteltiin eri palokatkomateriaalien päästöjä ja teknisiä ominaisuuksia. Työssä kehitettiin myös taulukkomuotoinen valitsin, jonka avulla alan ammattilaiset voivat valita hankkeisiinsa sopivat palokatkomateriaalit huomioiden teknisen suorituskyvyn lisäksi kestävän kehityksen vaatimukset. Valitsimen avulla käyttäjä voi suodattaa tuotteita suorituskyvyn, käyttökohteen, materiaalin ja ympäristövaikutusten perusteella.
Tulokset osoittivat, että palokatkomassojen hiilidioksidipäästöissä on suuria eroja; akryylipohjaiset tuotteet olivat keskimäärin vähäpäästöisimpiä, mutta polyuretaanipohjaisilla tuotteilla yksittäisten tuotteiden hiilidioksidipäästöt olivat huomattavan pienet suhteessa tilavuuteen. Vähäpäästöisten palokatkomassojen valinta on mahdollista niin, että tekninen suorituskyky ja rakenteen palo-osastointi säilyy, mutta valinta edellyttää huolellista tarkastelua. Vaikka palokatkojen osuus rakennushankkeen kokonaispäästöistä on pieni, jokainen ympäristötietoinen valinta edistää vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä.