Nuorten työntekijöiden työhyvinvointi hoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten 18–29- vuotiaiden hoitoalalla työskentelevien lähihoitajien työhyvinvointi. Työn kautta selvitettiin työntekijöiden kokemuksia omasta työkyvystä, työyhteisön vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä johtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa toimeksiantajalle tietoa nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta. Lisäksi tavoitteena oli löytää kehittämisehdotuksia nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen. Opinnäytetyössä oli neljä tutkimusongelmaa: Millainen on nuorten työhyvinvoinnin nykytila? Millainen on työyhteisön vaikutus nuorten työkykyyn? Miten nuoren työhyvinvointi huomioidaan johtamisessa? Miten työkykyä ja työhyvinvointia tulisi kehittää nuorten työntekijöiden kohdalla? Teoriaosuuden pääaiheet muodostuivat työkykyyn sekä työhyvinvointiin liittyen nuoren työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyön teoria aineisto perustui kirjallisuuteen, tutkimuksiin sekä virallisten tahojen sivustoihin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä menetelmällä ja empiirinen kysely suoritettiin sähköisesti. Kyseisen menetelmän avulla pystyttiin tavoittamaan luontevasti laajalta alueelta isolta määrältä työntekijöitä. Tutkimustuloksista ilmeni, että työkykyä haastavina tekijöinä nuoret työntekijät kokivat palautumisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen. Omaa työkykyä tukevana asiana tuli esiin työaikoihin vaikuttaminen. Nuoret työntekijät kokivat, että työyhteisö pääasiassa tukee heidän työhyvinvointiaan, mikä näkyi vastaanottamisessa työpaikalla ja vuorovaikutuksessa. Tuloksista ilmeni, että johtamisen vaikutus nuoren työhyvinvointiin on pääasiassa hyvä, mikä ilmeni perehdytyksen sekä johtamisessa huomioidun nuoren iän kohdalla. Nuoret työntekijät kuitenkin kokivat haasteena esihenkilön kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä työntekijän tilanteen ymmärtämisen. Opinnäytetyöstä saatiin ymmärrystä Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tunnistettiin kehittämiskohteita. Työn tuloksena syntyi myös hyvinvoinnin kohentamiseen tähtääviä kehittämisehdotuksia, joiden avulla nuori työntekijä voisi esimerkiksi palautua paremmin ja työyhteisön toimintaa voisi sujuvoittaa.