Luonnon monimuotoisuus MOOC-kurssin oppimissisällöt

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli uuden luonnon monimuotoisuus MOOC-kurssin oppimissisältöjen kehittäminen Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK), joka toimi työn tilaajana. MOOC-kurssit ovat avoimia verkkokursseja, joille kuka tahansa voi osallistua ja tämä kyseinen kurssi on suunnattu erityisesti toisen asteen opiskelijoille sekä elintarvikealalla työskenteleville ja alasta kiinnostuneille henkilöille. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat keskeisimmät oppimissisällöt luonnon monimuotoisuutta käsittelevälle MOOC-kurssille ja minkälaisia oppimistehtäviä kurssilla voidaan hyödyntää. Työn tavoitteena oli tuottaa kurssin perusteet-osioon oppimissisältöjä ja erityisesti pelillisiä oppimistehtäviä.

Työssä perehdyttiin luonnon monimuotoisuuteen, luontokatoon, ympäristökasvatukseen sekä verkko-oppimateriaaleihin ja niiden soveltamiseen yhtenäiseksi oppimissisältökokonaisuudeksi MOOC-kurssille. Lisäksi työssä tutustuttiin H5P- ja ThingLink-palveluihin, joiden avulla voidaan tuottaa erilaisia interaktiivisia koulutussisältöjä verkko-oppimisympäristöihin. Yhtenä tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin benchmarkingia, jonka avulla tutkittiin ja vertailtiin vastaavia luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä verkko-oppimissisältöjä. Näistä saatujen tulosten perusteella tuotettiin alustavat versiot oppimissisällöistä, joihin sisältyi tekstejä, interaktiivisia kuvia ja erilaisia oppimistehtävätyyppejä. Sen jälkeen tuotetuista oppimissisällöistä toteutettiin käyttäjätutkimus, johon osallistui kolme MOOC-kurssin kohderyhmään kuuluvaa testaajaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisesti sisältöjen ymmärrettävyyttä, tehtävien teknistä sujuvuutta sekä sisältöjen ja tehtävien mielekkyyttä. Käyttäjätutkimuksessa hyödynnettäviksi tutkimusmenetelmiksi valikoituivat havainnointi ja palautekysely. Kyselyssä oli neljä erilaista kysymystyyppiä ja yhteensä 15 kysymystä, joista kymmenen oli pakollisia ja viisi vapaaehtoisia.

Lopuksi sisältöjä muokattiin ja parannettiin käyttäjätutkimuksesta saatujen tulosten perusteella erityisesti tehtäväohjeiden osalta. Havainnointi- ja kyselytuloksissa korostui se, että erilaiset tehtävätyypit ja varsinkin ThingLink-kuvat tarvitsevat vielä selkeämmät ohjeistukset, jotta niiden käyttö olisi sujuvampaa. Työn johtopäätöksinä havaittiin, että kyseisen luonnon monimuotoisuus MOOC-kurssin kehitystyössä riittää vielä tutkittavia kysymyksiä ja tarpeita erilaisten sisältöjen tuottamiselle, joihin liittyen voisi esimerkiksi toteuttaa myös toisen opinnäytetyön.

The aim of this practice-based thesis was to develop learning contents for a new biodiversity MOOC course for Häme University of Applied Sciences (HAMK), which was the commissioner of this thesis. MOOC courses are massive open online courses that anyone can participate in, and this course is aimed specifically at upper secondary school students as well as people working in the food industry and those interested in the field. The purpose of the thesis was to determine the most important learning contents for a biodiversity MOOC course and what kind of learning tasks can be used in the course. The aim of the thesis was to produce learning contents and especially game-based learning tasks for the basics section of the course.

The focus of the thesis was on biodiversity, biodiversity loss, environmental education, and online learning materials as well as how to apply them as a unified learning content entity for a MOOC course. In addition, the H5P and ThingLink services which can be used to produce various interactive educational content for online learning environments, were studied. Benchmarking was used as one research method, which was used to study and compare similar online learning contents about biodiversity. Based on the results from these phases, the preliminary versions of the learning contents were produced. Those included texts, interactive images, and different types of learning tasks. Thereafter, a user study was conducted about the produced learning contents for three participants of the MOOC course target group. The aim of the study was to investigate specifically the comprehensibility of the content, the technical fluency of the tasks as well as the meaningfulness of the contents and tasks. The research methods used in the user study were observation and feedback survey, which included four different types of questions and a total of fifteen questions, ten mandatory and five optional.

Finally, the content was modified and improved based on the results of the user study, especially regarding the task instructions. The observation and survey results highlighted the aspect that different tasks, particularly ThingLink images, needed even more explicit instructions so that the usability of the contents could be better and more fluent. The conclusions were that there are still questions to be investigated and producing different contents for this MOOC course would still be needed, for example, as the subject of a second thesis.