Kohti 20 tuntia viikossa jalkapallo-ohjelmaa: toimintatutkimus Kuopion Palloseura ry:n Hybridiakatemiassa
Miettinen, Marianne (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059173
Tiivistelmä
Tutkimukset ovat osoittaneet, että jalkapallossa kansainväliselle huipulle pääsemiseksi vaaditaan valtavia määriä laadukasta ja monipuolista harjoittelua. Tämän opinnäytetyön tavoite oli Kuopion Palloseura ry:n Hybridiakatemian kehittäminen siten, että akatemian jalkapallo-ohjelma laajennetaan vuonna 2024 aikana 20 tuntiin viikossa. Jalkapallo-ohjelmaa toteutettiin kolmikantayhteistyönä Suomen Palloliiton, Kuopion Palloseura ry:n ja Kuopion alueen urheiluakatemian kesken. Akatemioiden jalkapallo-ohjelmien laajentaminen 20 tuntiin viikossa tukee erityisesti Suomalaisen jalkapallon ja Futsalin 2025–2028 strategian yhtä päävalintaa, ”Pelaajia kansainväliselle huipulle”.
Opinnäytetyössä vertailtiin Kuopion Palloseuran viikko-ohjelmaa kansainvälisiin akatemiaympäristöihin, kuten Belgian Women’s Football Academyyn ja Englannin Valioliigan akatemioiden Elite Player Performance Plan -ohjelmaan. Myös muiden lajien, kuten koripallon HBA Märskyn viikko-ohjelmia tarkasteltiin.
Tässä kehittämistyössä sovellettiin holistista ja ekologista lähestymistapaa, jossa huomioitiin pelaajien kehitysympäristöä kokonaisvaltaisesti. Tämä lähestymistapa perustuu ATDE-malliin (Athletic Talent Development Environment). Myös ESF (Environment Success Factors) mallia hyödynnettiin Kuopion Palloseura ry:n ympäristön menestystekijöiden määrittelyssä.
Tutkimustrategiaksi valikoitui toimintatutkimus. Kyseisessä strategiassa tutkitaan, mutta myös kehitetään samalla nykyistä toimintaa. Toimintatutkimus eteni syklisesti vaiheiden suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi kautta. Toimintatutkimuksen alussa ja lopussa toteutettiin strukturoidut kyselyt akatemiaympäristön toimijoille. Tutkimuksen havainnointivaiheen työstöpäivien osallistavana menetelminä käytettiin näyttelykävelyä, sekä digitaalista Miro-taulua.
Vuoden 2024 aikana Kuopion Palloseuran akatemiaympäristön viikko-ohjelma laajennettiin 14 tunnista 18 harjoitustuntiin viikossa. Harjoitusten kestoa pidennettiin, ohjelmaan lisättiin omatoimisia harjoituksia, sekä fyysistä harjoittelua. Urheiluakatemian lukujärjestysmuutokset mahdollistivat aamuharjoitusten pidentämisen. Kokonaisvaltaiseen, 20-tuntia viikossa jalkapallo-ohjelmaan kuuluu myös videopalaverit, psyykkisen- ja ravintovalmennuksen prosessit, sekä henkilökohtaiset palautekeskustelut. Nämä mukaan huomioiden päästiin 19–20 tuntia viikossa jalkapallo-ohjelmaan.
Kehittämistyön aikana opittiin, että harjoittelun lisääminen on mahdollista suhteellisen pienillä rakenteellisilla muutoksilla, mutta vaikutukset kokonaisuuteen tulee aina huomioida. Jatkossa on tärkeää keskittyä harjoittelun laatuun, sisältöjen, sekä harjoitusohjelmien yksilöllisyyteen, sekä pelaajien ja heidän perheidensä osallistuttamiseen kehitystyöhön.
Opinnäytetyössä vertailtiin Kuopion Palloseuran viikko-ohjelmaa kansainvälisiin akatemiaympäristöihin, kuten Belgian Women’s Football Academyyn ja Englannin Valioliigan akatemioiden Elite Player Performance Plan -ohjelmaan. Myös muiden lajien, kuten koripallon HBA Märskyn viikko-ohjelmia tarkasteltiin.
Tässä kehittämistyössä sovellettiin holistista ja ekologista lähestymistapaa, jossa huomioitiin pelaajien kehitysympäristöä kokonaisvaltaisesti. Tämä lähestymistapa perustuu ATDE-malliin (Athletic Talent Development Environment). Myös ESF (Environment Success Factors) mallia hyödynnettiin Kuopion Palloseura ry:n ympäristön menestystekijöiden määrittelyssä.
Tutkimustrategiaksi valikoitui toimintatutkimus. Kyseisessä strategiassa tutkitaan, mutta myös kehitetään samalla nykyistä toimintaa. Toimintatutkimus eteni syklisesti vaiheiden suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi kautta. Toimintatutkimuksen alussa ja lopussa toteutettiin strukturoidut kyselyt akatemiaympäristön toimijoille. Tutkimuksen havainnointivaiheen työstöpäivien osallistavana menetelminä käytettiin näyttelykävelyä, sekä digitaalista Miro-taulua.
Vuoden 2024 aikana Kuopion Palloseuran akatemiaympäristön viikko-ohjelma laajennettiin 14 tunnista 18 harjoitustuntiin viikossa. Harjoitusten kestoa pidennettiin, ohjelmaan lisättiin omatoimisia harjoituksia, sekä fyysistä harjoittelua. Urheiluakatemian lukujärjestysmuutokset mahdollistivat aamuharjoitusten pidentämisen. Kokonaisvaltaiseen, 20-tuntia viikossa jalkapallo-ohjelmaan kuuluu myös videopalaverit, psyykkisen- ja ravintovalmennuksen prosessit, sekä henkilökohtaiset palautekeskustelut. Nämä mukaan huomioiden päästiin 19–20 tuntia viikossa jalkapallo-ohjelmaan.
Kehittämistyön aikana opittiin, että harjoittelun lisääminen on mahdollista suhteellisen pienillä rakenteellisilla muutoksilla, mutta vaikutukset kokonaisuuteen tulee aina huomioida. Jatkossa on tärkeää keskittyä harjoittelun laatuun, sisältöjen, sekä harjoitusohjelmien yksilöllisyyteen, sekä pelaajien ja heidän perheidensä osallistuttamiseen kehitystyöhön.