Persoonallisuushäiriöisen henkilön kohtaaminen sairaanhoitajan työssä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata persoonallisuushäiriöisen henkilön kohtaamista hoitotyössä. Tavoitteena oli tuottaa tutkittua ja luotettavaa tietoa hyvän kohtaamisen keinoista. Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin eksplisiittisenä valintana. Aineiston analyysi tehtiin temaattisen analyysin mukaisesti. Kirjallisuuskatsaus koostuu lähinnä ulkomaisista tutkimuksista ja tutkimusartikkeleista.

Kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin viisi pääteemaa, jotka liittyvät persoonallisuushäiriöisen henkilön kohtaamiseen hoitotyössä: läsnäoleva, välittävä ja osallistava kuunteleminen, kunnioittaminen ja ymmärtäminen; voimaannuttaminen ja positiivisen tietoisuuden lisääminen; turvallinen ympäristö ja selkeä viestintä; tiimin tuki ja reflektointi sekä tiedollinen osaaminen ja asenteet. Näistä ensimmäinen oli keskeisin teema, mutta muutkin teemat ovat tärkeitä hoitajan valmistautumisessa ja jälkikäteen tapahtuvassa reflektoinnissa, tukien hoitajan hyvinvointia.

Opinnäytetyön tuloksissa korostui, että sairaanhoitajan on tärkeää hyödyntää ammattitaitoa, asenteita ja tietämystä persoonallisuushäiriöisen henkilön kohdatessaan. Turvallinen ilmapiiri, rajojen asettaminen ja toivon ylläpitäminen ovat keskeisiä, samoin kuin johdonmukaisuus, tiimin tuki ja reflektointi hoitoprosessin tukena. Tulokset ovat yhteneväisiä teorian kanssa pienin eroavaisuuksin.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa nousivat esille toivon ja uskon merkitys, asenteiden vaikutus sekä traumatietoisuuden tarve. Tarvitaan lisää kotimaista tutkimusta sairaanhoitajien kokemuksista persoonallisuushäiriöisten henkilöiden kohtaamisesta ja selvittää heidän tarpeitansa sekä toiveitansa. Lisäksi on arvioitava, onko sairaanhoitajilla riittävästi tietoa persoonallisuushäiriöistä ja tarvitaanko lisäkoulutusta. Olisi myös tärkeää selvittää persoonallisuushäiriöisten henkilöiden kokemuksia kohtaamisista terveydenhuollossa Suomessa.

The purpose of this thesis was to explore the encounter between nurses and individuals with personality disorders. The aim was to provide research-based and reliable insights into best practices for fostering positive interactions. A descriptive literature review served as the methodological approach. The data was collected through explicit selection, and thematic analysis was employed to interpret the findings. The literature reviewed was primarily composed of international studies and scholarly articles. The review revealed five principal themes pertinent to engaging with individuals diagnosed with personality disorders within the context of nursing care: attentive, compassionate and inclusive listening, respect and understanding; empowerment and the promotion of positive awareness; the provision of a safe environment and clear communication; team support and reflective practice and finally; professional knowledge and attitudes. Of these, the first theme emerged as the most significant, although the others remain crucial in both preparing the nurse for such encounters and in post-interaction reflection, contributing to the nurse’s overall wellbeing. The findings of the thesis underscored the importance of nurses drawing upon their professional expertise, attitudes, and knowledge when engaging with individuals affected by personality disorders. Key elements include the establishment of a secure therapeutic environment, the setting of clear boundaries, and the maintenance of hope. Equally vital are consistency, team collaboration, and reflective practice throughout the care process. The results were largely in alignment with existing theoretical frameworks, albeit with minor variations. The literature review further highlighted the significance of hope and belief, the impact of caregiver attitudes, and the necessity for trauma-informed care. There is a pressing need for further domestic research into nurses’ experiences with individuals with personality disorders, with a focus on identifying their needs and expectations. Moreover, it is essential to assess whether nurses possess adequate knowledge regarding personality disorders and to determine whether additional training is required. Equally, gaining insight into the experiences of individuals with personality disorders in Finnish healthcare settings would be of great value.