Toimintakyvyn vaikutus hyvinvointiin ja elämänlaatuun ikääntyneillä
Soininen, Krista-Maria (2025)
Soininen, Krista-Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069398
Tiivistelmä
Ikääntyminen tuo mukanaan erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, jotka vaikuttavat yksilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaisella toimintakyvyn tukemisella on positiivinen vaikutus ikääntyneiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen aineistona hyödynnettiin kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia sekä ajankohtaisia julkaisuja.
Tulosten perusteella toimintakykyä tukevilla toimenpiteillä, kuten liikunnalla, ravitsemuksella, kuntoutuksella sekä psyykkisen ja sosiaalisen tuen vahvistamisella, on merkittävä vaikutus iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi omatoimisuuden ja itsehoitotaitojen tukeminen, fyysisen kunnon vahvistaminen sekä toimintakykyä edistävä ympäristö nousivat keskeisiksi elämänlaatua tukeviksi tekijöiksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ei ole ainoastaan yksilön hyvinvointia edistävä tekijä, vaan se on myös yhteiskunnallisesti merkittävä ennaltaehkäisevä ja kustannustehokas keino. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella konkreettisesti eri interventioiden vaikuttavuutta eri ikäryhmissä sekä selvittää, miten toimintakyvyn tuki toteutuu käytännössä kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Tulosten perusteella toimintakykyä tukevilla toimenpiteillä, kuten liikunnalla, ravitsemuksella, kuntoutuksella sekä psyykkisen ja sosiaalisen tuen vahvistamisella, on merkittävä vaikutus iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi omatoimisuuden ja itsehoitotaitojen tukeminen, fyysisen kunnon vahvistaminen sekä toimintakykyä edistävä ympäristö nousivat keskeisiksi elämänlaatua tukeviksi tekijöiksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ei ole ainoastaan yksilön hyvinvointia edistävä tekijä, vaan se on myös yhteiskunnallisesti merkittävä ennaltaehkäisevä ja kustannustehokas keino. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella konkreettisesti eri interventioiden vaikuttavuutta eri ikäryhmissä sekä selvittää, miten toimintakyvyn tuki toteutuu käytännössä kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.