Ohjelmistokehityksen osaamistarpeet työelämässä 2020–2024: katsaus päiväkirjamuotoisiin AMK-opinnäytetöihin
Seppälä, Lotta; Zec, Katarina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069518
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin ohjelmistokehityksen osaamistarpeita työelämässä vuosina 2020–2024. Tavoitteena oli selvittää, millaisia taitoja ja teknologioita ohjelmistokehittäjät käyttivät työtehtävissään. Tutkimusaineistona käytettiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vuosina 2020–2024 julkaistuja ohjelmistokehittäjän roolissa työskennelleiden opiskelijoiden päiväkirjamuotoisia opinnäytetöitä.
Tietoperustassa tarkasteltiin osaamisen käsitteitä, kvalifikaatioluokituksia, ohjelmistoalan suuntaa Suomessa sekä kansainvälisiä viitekehyksiä. Tutkimus noudatti mixed methods research -lähestymistapaa (MMR), ja siinä yhdistettiin induktiivinen sisällönanalyysi osaamistarpeisiin liittyvien aiheiden esiintymistiheyksien kvantifiointiin.
Tulokset osoittivat, että aineiston perusteella keskeisimpiä osaamisia olivat muun muassa ohjelmointikielet, versionhallinta, testaaminen, tietokannat sekä tietoliikenne ja rajapinnat. Eniten mainittuja ohjelmointikieliä olivat JavaScript, TypeScript ja Java. Myös pehmeät taidot näkyivät monipuolisesti tuloksissa. Näistä eniten mainittuja olivat viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisutaidot.
Tulosten vertailu viitekehyksiin ja aiempaan tutkimustietoon osoitti, että tulokset olivat pääasiassa linjassa kansainvälisten suositusten kanssa ja että keskeiset käytännön osaamiset olivat samoja. Suurimmat erot vertailussa ilmenivät siinä, että viitekehyksissä ja aiemmissa tutkimuksissa painotettiin myös abstrakteja ja teoreettisia osaamisia, kun tässä tutkimuksessa korostuivat käytännön osaamiset. Vertailu aiempiin opinnäytetöihin ja kyselyihin oli myös pääosin linjassa tulosten kanssa. Ajankohtaisia trendejä oli huomattavissa DevOpsiin, pilvipalveluihin, tekoälyyn ja suuriin kielimalleihin liittyen.
Tietoperustassa tarkasteltiin osaamisen käsitteitä, kvalifikaatioluokituksia, ohjelmistoalan suuntaa Suomessa sekä kansainvälisiä viitekehyksiä. Tutkimus noudatti mixed methods research -lähestymistapaa (MMR), ja siinä yhdistettiin induktiivinen sisällönanalyysi osaamistarpeisiin liittyvien aiheiden esiintymistiheyksien kvantifiointiin.
Tulokset osoittivat, että aineiston perusteella keskeisimpiä osaamisia olivat muun muassa ohjelmointikielet, versionhallinta, testaaminen, tietokannat sekä tietoliikenne ja rajapinnat. Eniten mainittuja ohjelmointikieliä olivat JavaScript, TypeScript ja Java. Myös pehmeät taidot näkyivät monipuolisesti tuloksissa. Näistä eniten mainittuja olivat viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisutaidot.
Tulosten vertailu viitekehyksiin ja aiempaan tutkimustietoon osoitti, että tulokset olivat pääasiassa linjassa kansainvälisten suositusten kanssa ja että keskeiset käytännön osaamiset olivat samoja. Suurimmat erot vertailussa ilmenivät siinä, että viitekehyksissä ja aiemmissa tutkimuksissa painotettiin myös abstrakteja ja teoreettisia osaamisia, kun tässä tutkimuksessa korostuivat käytännön osaamiset. Vertailu aiempiin opinnäytetöihin ja kyselyihin oli myös pääosin linjassa tulosten kanssa. Ajankohtaisia trendejä oli huomattavissa DevOpsiin, pilvipalveluihin, tekoälyyn ja suuriin kielimalleihin liittyen.