Yksityisteiden kunnossapitoavustukset : analyysi yksityistiemäärältään suurimmista kunnista

Abstract

Yksityistiet kattavat merkittävän osan Suomen tieverkosta ja niiden yhteiskunnallinen vaikutus liikkumisen näkökulmasta on tärkeä monella tavalla. Yksityisteiden kunnossapito on tien osakkaiden vastuulla, ja toisinaan kunnossapitoon liittyvät negatiiviset seikat ylittävät myös valtakunnallisen uutiskynnyksen. Yhteiskunta on tukenut yksityisteiden kunnossapitoa niin valtion kuin kuntien toimesta jo pitkään. Kunnat saavat päättää itse myöntämistään avustuksista suhteellisen vapaasti, ja avustuskäytännöt sekä hakemisen vaatimustaso voivat vaihdella merkittävästi kunnasta toiseen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Suomen yksityistievaltaisimpien kuntien käytänteitä yksityisteiden kunnossapitoavustusten myöntämiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan yksityisteitä yleisellä tasolla, yksityisteiden tienpitoa ja yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja sekä kuntien roolia julkisena hallintoviranomaisena avustusprosessiin liittyen. Empiirisessä osuudessa kerrotaan ensiksi tutkimukseen valittujen kuntien rajaamisesta ja esitellään tutkimusaineisto sekä sen kerääminen. Tämän jälkeen esitetään tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset.

Koska avustusta mahdollisesti hakevat tiekunnat sekä muut sidosryhmät tarvitsevat hakuprosessiin liittyen tietoa kunnan myöntämistä avustuksista ja toisaalta kunta on julkistoimijana tiedotusvelvollinen toiminnastaan, toteutettiin tutkimus dokumenttianalyysinä lähteinään kuntien verkkosivut ja sähköiset, julkiset päätösdokumentit. Tutkimusaineistoa yhdisteltiin ja luokiteltiin ja pyrittiin löytämään kuntien välisiä yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Aineiston perusteella tutkimukseen nostettiin neljä tarkasteltavaa teemaa: avustuskäytännöt, avustusehdot, hakemus sekä tiedon saavutettavuus. Avustuskäytännöissä ja -ehdoissa esiintyi kunnasta toiseen samoja tekijöitä, mutta niiden arvottaminen vaihteli. Myös avustushakemuksissa kunnat vaativat samankaltaisia tietoja, mutta tiedontarpeen määrässä ja tarkkuudessa syntyi eroja. Avustustiedon saavutettavuuden osalta parannettavaa löydettiin lähes jokaisesta tutkitusta kunnasta.