Yksin Suomeen saapuneiden alaikäisten pakolaisten mielenterveyden tukeminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia keinoja sosiaalialan ammattilaisilla on yksin Suomeen saapuneiden alaikäisten pakolaisten mielenterveyden tukemissa sekä minkälaiset tekijät mahdollisesti vaikuttavat pakolaisnuorten mielenterveyteen.

Kohderyhmän valintaan vaikutti se, että ryhmään kuuluvat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin toteuttamalla kaksi parihaastattelua pakolaisnuorten parissa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille. Tutkimustuloksista ilmeni, että yleisimmin mielenterveyteen vaikuttavia taustatekijöitä ovat traumatausta, huoli perheestä sekä pitkät odotusajat. Myös kommunikaatioon, kulttuuriin sekä resursseihin liittyvät tekijät nousivat ilmi haastatteluissa.

Mielenterveyden tukemisen pääkeinoksi koettiin nuorten arjen tukeminen. Tämän lisäksi suomen kielen opettelu, harrastusmahdollisuuksista kertominen ja avun piiriin hakeutumiseen kannustaminen olivat keinoja tukea nuoren mielenterveyttä. Kehittämiskohteiksi haastateltavat nostivat rahoituksen, sillä resurssipula vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin tukea pakolaisnuoria arjessa. Kehittämiskohteiksi nousi myös kirjaaminen ja raportoiminen, sillä aikaa ei koettu olevan riittävästi.

The purpose of this thesis was to investigate what kinds of methods social work professionals use to support the mental health of underage refugees who have arrived in Finland alone, and what factors may influence the mental health of these young refugees. The target group was chosen because its members are in an especially vulnerable position.

The study was conducted using a qualitative research approach. The data was collected by two paired interviews with social work professionals who work with refugee youth. The research findings revealed that common background factors affecting mental health were traumatic experiences, concern for family members, and long waiting periods. Issues related to communication and culture also emerged in the interviews.

Supporting the everyday lives of the youth was seen as the primary means of supporting their mental health. In addition, learning the Finnish language and encouraging them to seek help were identified as ways to support the mental health. The interviewees highlighted funding as a key area for development, as a lack of resources directly impacts the ability to support refugee youth in their daily lives. Documentation and reporting were also mentioned as areas needing improvement, as there was not enough time for these tasks.