Etäjohtamisen kehittäminen teknologiaorganisaatiossa
Linkroon, Keijo (2025)
Linkroon, Keijo
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079638
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkasteli etäjohtamista kansainvälisessä teknologiayrityksessä, erityisesti Nexer Asset Management -organisaatiossa, joka toimi Suomessa, Ruotsissa ja Intiassa. Tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla etäjohtamista voidaan kehittää niin, että tiimien tuottavuus ja työtyytyväisyys paranevat hajautetussa ympäristössä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla (N=12), ja sen tuloksia taustoitettiin laajalla aiemmalla kirjallisuudella etätyön, kulttuurierojen ja modernien johtamismallien (esim. tilannejohtaminen) näkökulmista.
Teoreettinen viitekehys toi esiin muun muassa Geert Hofsteden, Edward T. Hallin, Fons Trompenaarsin ja Erin Meyerin näkemyksiä siitä, miten erilaiset kulttuu-ridimensiot, kuten valtaetäisyys, viestintätyylit ja päätöksentekokulttuuri, ilmenivät työyhteisöissä. Esimerkeissä kuvattiin, miten nämä erot heijastuivat erityisesti pohjoismaalaisten ja intialaisten tiimiläisten yhteistyössä. Lisäksi työssä käsiteltiin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin johtamista, digitaalisten työkalujen roolia sekä etäjohtamisen parhaiden käytäntöjen merkitystä.
Tutkimus osoitti, että etätyö oli vakiintunut ja koettiin pääosin myönteiseksi työtavaksi Nexer Asset Managementissa. Kehityskohteiksi nousivat säännöllisemmän ja monipuolisemman vuorovaikutuksen rakentaminen, kulttuurierojen huomioiminen palautteenannossa sekä selkeiden odotusten ja tavoitteiden asettaminen. Johtopäätöksissä korostui esihenkilöiden joustava ja luottamusta vahvistava johtamistyyli, työntekijöiden aktiivinen rooli oman työn rajaamisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä organisaation vastuulla oleva vähintään yhden yhteisen tapaamisen tai työpajan järjestäminen vuosittain. Suositukset sisälsivät konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla organisaatio saattoi tehostaa hajautetun tiimin yhteistyötä ja ylläpitää työhyvinvointia kestävällä tavalla. Näin etäjohtaminen antoi organisaatiolle kilpailuetua ilman, että työntekijöiden jaksaminen tai yhteisöllisyys kärsi.
Teoreettinen viitekehys toi esiin muun muassa Geert Hofsteden, Edward T. Hallin, Fons Trompenaarsin ja Erin Meyerin näkemyksiä siitä, miten erilaiset kulttuu-ridimensiot, kuten valtaetäisyys, viestintätyylit ja päätöksentekokulttuuri, ilmenivät työyhteisöissä. Esimerkeissä kuvattiin, miten nämä erot heijastuivat erityisesti pohjoismaalaisten ja intialaisten tiimiläisten yhteistyössä. Lisäksi työssä käsiteltiin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin johtamista, digitaalisten työkalujen roolia sekä etäjohtamisen parhaiden käytäntöjen merkitystä.
Tutkimus osoitti, että etätyö oli vakiintunut ja koettiin pääosin myönteiseksi työtavaksi Nexer Asset Managementissa. Kehityskohteiksi nousivat säännöllisemmän ja monipuolisemman vuorovaikutuksen rakentaminen, kulttuurierojen huomioiminen palautteenannossa sekä selkeiden odotusten ja tavoitteiden asettaminen. Johtopäätöksissä korostui esihenkilöiden joustava ja luottamusta vahvistava johtamistyyli, työntekijöiden aktiivinen rooli oman työn rajaamisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä organisaation vastuulla oleva vähintään yhden yhteisen tapaamisen tai työpajan järjestäminen vuosittain. Suositukset sisälsivät konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla organisaatio saattoi tehostaa hajautetun tiimin yhteistyötä ja ylläpitää työhyvinvointia kestävällä tavalla. Näin etäjohtaminen antoi organisaatiolle kilpailuetua ilman, että työntekijöiden jaksaminen tai yhteisöllisyys kärsi.
