Tapaustutkimus organisaation muutosjohtamisesta betonituoteteollisuudessa
Kauppinen, Päivi (2025)
Kauppinen, Päivi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079691
Tiivistelmä
Organisaatiomuutokset kuuluvat liike-elämään, ja ne ovat väistämättömiä liiketoiminnan kehittymisen kannalta. Muutoksiin vaikuttavat monet tekijät, mutta yhtä lailla ne koskettavat monia. Niiden onnistumista edistää selkeä johtaminen ja riittävä viestintä. Kuitenkin muutokset herättävät monissa tunteita ja osaltaan ne koettelevat henkilöstön luottamusta niin esihenkilöihin kuin organisaatioon, horjuttaen samalla uskoa niiden tarpeellisuudesta. Kohdeorganisaatio on läpikäynyt merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana ja näiden muutosten vaikutuksia tutkimuksella kartoitettiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kohdeorganisaation muutosjohtamisen onnistuneisuutta vuosina 2019–2024. Lisäksi selvitettiin, kuinka muutosviestintää toteutettiin, millaisia tunteita muutokset herättivät sekä miten ne vaikuttivat henkilöstön luottamukseen organisaatiota kohtaan. Aiheeseen syvennyttiin muutosjohtamisen näkökulmasta ja erityisen huomion kohteena olivat henkilöstön kokemukset ja näkemykset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistoa tuotettiin 12 puolistrukturoidun yksilöteema-haastattelun avulla. Haastatteluissa hyödynnettiin Teams-ohjelmaa ja ne pidettiin tammi-helmikuun vaihteessa 2025. Syntynyt aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimustuloksia käsiteltiin neljän teeman avulla, jotka olivat muutosjohtaminen, viestintä, tunteet ja luotta-mus. Tuloksista ilmeni, että henkilöstön näkemykset organisaation esihenkilöiden muutosjohtamisen suoriutumiselle olivat vaihtelevia. Viestinnän onnistumisesta henkilöstön mielipiteet olivat puolestaan yhtenevämmät, sillä viestintä koettiin selkeäksi, mutta määrällisesti sitä oli vähän ja siitä puuttui avoimuus. Tunteita käsiteltäessä henkilöstöltä löytyi ymmärrystä muutoksille, mutta lukuisat muutokset aiheuttivat heissä ristiriitaisia tunteita. Loppujen lopuksi henkilöstö koki tapahtuneet muutokset eri tavoin, jolloin jokaisen tämänhetkinen luottamus organisaatiota kohtaan on yksilöllistä ja ilmenee eri tavalla.
Tutkimuksen avulla saadut vastaukset tarjoavat organisaatiolle paljon ajateltavaa ja kehitettävää tulevaisuuden muutoksia ajatellen. Lukuisat muutokset ovat asettaneet henkilöstön hälytystilaan, jonka laukaisemiseksi tarvitaan selkeää strategiaa, yhtenäistä johtamista ja riittävää tiedottamista. Muutokset ovat muuttaneet organisaatiota merkittävästi, jonka johdosta uuden toimintastrategian luominen on tärkeää. Tämän strategi-an luomisessa henkilöstön asiantuntijuudella ja kokemuksella on suuri rooli. Päivitetyn strategian avulla organisaation on tulevaisuudessa helpompi saavuttaa asetetut tavoitteet ja tehdä toiminnasta tuottavampaa. Ennen kaikkea henkilöstölle syntyy ymmärrys, mitä organisaatio heiltä odottaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kohdeorganisaation muutosjohtamisen onnistuneisuutta vuosina 2019–2024. Lisäksi selvitettiin, kuinka muutosviestintää toteutettiin, millaisia tunteita muutokset herättivät sekä miten ne vaikuttivat henkilöstön luottamukseen organisaatiota kohtaan. Aiheeseen syvennyttiin muutosjohtamisen näkökulmasta ja erityisen huomion kohteena olivat henkilöstön kokemukset ja näkemykset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistoa tuotettiin 12 puolistrukturoidun yksilöteema-haastattelun avulla. Haastatteluissa hyödynnettiin Teams-ohjelmaa ja ne pidettiin tammi-helmikuun vaihteessa 2025. Syntynyt aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimustuloksia käsiteltiin neljän teeman avulla, jotka olivat muutosjohtaminen, viestintä, tunteet ja luotta-mus. Tuloksista ilmeni, että henkilöstön näkemykset organisaation esihenkilöiden muutosjohtamisen suoriutumiselle olivat vaihtelevia. Viestinnän onnistumisesta henkilöstön mielipiteet olivat puolestaan yhtenevämmät, sillä viestintä koettiin selkeäksi, mutta määrällisesti sitä oli vähän ja siitä puuttui avoimuus. Tunteita käsiteltäessä henkilöstöltä löytyi ymmärrystä muutoksille, mutta lukuisat muutokset aiheuttivat heissä ristiriitaisia tunteita. Loppujen lopuksi henkilöstö koki tapahtuneet muutokset eri tavoin, jolloin jokaisen tämänhetkinen luottamus organisaatiota kohtaan on yksilöllistä ja ilmenee eri tavalla.
Tutkimuksen avulla saadut vastaukset tarjoavat organisaatiolle paljon ajateltavaa ja kehitettävää tulevaisuuden muutoksia ajatellen. Lukuisat muutokset ovat asettaneet henkilöstön hälytystilaan, jonka laukaisemiseksi tarvitaan selkeää strategiaa, yhtenäistä johtamista ja riittävää tiedottamista. Muutokset ovat muuttaneet organisaatiota merkittävästi, jonka johdosta uuden toimintastrategian luominen on tärkeää. Tämän strategi-an luomisessa henkilöstön asiantuntijuudella ja kokemuksella on suuri rooli. Päivitetyn strategian avulla organisaation on tulevaisuudessa helpompi saavuttaa asetetut tavoitteet ja tehdä toiminnasta tuottavampaa. Ennen kaikkea henkilöstölle syntyy ymmärrys, mitä organisaatio heiltä odottaa.