Häiriköivien matkustajien määrän lisääntyminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Lahtinen, Saara (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089903
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on häiriköivien matkustajien määrän lisääntyminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikäli häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt ilmailussa Suomessa, sekä etenkin Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Opinnäytetyössä tarkoituksena on saada selville, tehdäänkö kaikista häiriökäyttäytymistilanteista raportteja ja mikäli ei, niin mikä voi olla syynä raportoimatta jättämiselle. Myös näiden tilanteiden jälkeen tapahtuvat tukitoimet sekä niiden riittävyys ovat kiinnostuksen kohteina.
Opinnäytetyön aihe valikoitui ajankohtaisuuden sekä kirjoittajan henkilökohtaisen mielenkiinnon vuoksi. Häiriökäyttäytymisestä uutisointi on noussut pinnalle globaalilla tasolla, ja tapauksia raportoidaan vuosittain enemmän.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja siellä toimivia maahuolintayrityksiä, ilmailualaa sekä sitä miten häiriökäyttäytyminen määritellään ilmailualalla sekä sen ulkopuolella. Työssä sivutaan myös häiriökäyttäytymisen vaikutusta työhyvinvointiin, sekä tuodaan esille ehkäisykeinoja häiriökäyttäytymiselle. Työssä käsitellään myös häiriökäyttäytymisestä tehtyjä raportteja Suomen tasolla tilastojen muodossa.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja se toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2025, ja sitä jaettiin Helsinki-Vantaalla asiakasrajapinnassa työskenteleville henkilöille, jotka työskentelevät joko lentoyhtiöllä tai maahuolintayrityksissä. Kyselytutkimus toteutettiin anonyymisti ja vastaajilla oli kaksi viikkoa aikaa vastata kyselyyn.
Tutkimuksen tuloksista on huomattavissa, se että myös ilmailualalla työskentelevät henkilöt kokevat häiriökäyttäytymisen määrän kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. Yksi suurin havainto kyselyssä oli se, kuinka usein ilmailualan asiakaspalvelijat kokevat matkustajien toimesta häiriökäyttäytymistä. Suurin osa vastaajista koki tilanteiden jälkeisten tukitoimien olleen riittäviä, mutta osa toivoisi tilanteiden syvällisempää käsittelyä.
Opinnäytetyössä tarkoituksena on saada selville, tehdäänkö kaikista häiriökäyttäytymistilanteista raportteja ja mikäli ei, niin mikä voi olla syynä raportoimatta jättämiselle. Myös näiden tilanteiden jälkeen tapahtuvat tukitoimet sekä niiden riittävyys ovat kiinnostuksen kohteina.
Opinnäytetyön aihe valikoitui ajankohtaisuuden sekä kirjoittajan henkilökohtaisen mielenkiinnon vuoksi. Häiriökäyttäytymisestä uutisointi on noussut pinnalle globaalilla tasolla, ja tapauksia raportoidaan vuosittain enemmän.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja siellä toimivia maahuolintayrityksiä, ilmailualaa sekä sitä miten häiriökäyttäytyminen määritellään ilmailualalla sekä sen ulkopuolella. Työssä sivutaan myös häiriökäyttäytymisen vaikutusta työhyvinvointiin, sekä tuodaan esille ehkäisykeinoja häiriökäyttäytymiselle. Työssä käsitellään myös häiriökäyttäytymisestä tehtyjä raportteja Suomen tasolla tilastojen muodossa.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja se toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2025, ja sitä jaettiin Helsinki-Vantaalla asiakasrajapinnassa työskenteleville henkilöille, jotka työskentelevät joko lentoyhtiöllä tai maahuolintayrityksissä. Kyselytutkimus toteutettiin anonyymisti ja vastaajilla oli kaksi viikkoa aikaa vastata kyselyyn.
Tutkimuksen tuloksista on huomattavissa, se että myös ilmailualalla työskentelevät henkilöt kokevat häiriökäyttäytymisen määrän kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. Yksi suurin havainto kyselyssä oli se, kuinka usein ilmailualan asiakaspalvelijat kokevat matkustajien toimesta häiriökäyttäytymistä. Suurin osa vastaajista koki tilanteiden jälkeisten tukitoimien olleen riittäviä, mutta osa toivoisi tilanteiden syvällisempää käsittelyä.